ᑲᑎᒪᖃᑕᐅᒋᑦ Katimaqataugit

ᐃᓚᐅᖃᑕᐅᔪᒪᕖᑦ ᐅᖃᐅᓯᖃᖃᑕᐅᓗᑎᑦ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒥᒃ? ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ ᑲᑎᒪᖃᑕᐅᓗᑎᑦ ᐅᕝᕙᓘᓐᓃᑦ ᐃᓄᒃᑎᒍᑦ ᐃᓚᐅᖃᑕᐅᑎᑦᑎᓂᖃᖅᑎᓪᓗᑕ ᑲᑎᒪᓂᒃᑯᑦ ᐃᓚᐅᖃᑕᐅᓗᑎᑦ − ᓇᕿᑐᐃᓐᓇᕐᓗᒍ ᓄᓇᒋᔭᖅᐱᑦ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖓ ᐊᓪᓕᕐᒥ.

Ilauqataujumaviit Uqausiqaqataulutit Ukiuqtaqtumi Silattuqsarvingmi Ilinniarnirmik? Qaritaujakkut katimaqataulutit uvvaluunniit inuktigut ilauqatautittiniqaqtilluta katimanikkut ilauqataulutit − naqituinnarlugu nunagijaqpit avittuqsimaninga allirmi.

ᐃᓄᐃᑦ ᑭᒃᑯᑐᐃᓐᓇᐃᑦ ᐋᓐᓂᐊᖅᑕᐃᓕᒪᑎᑕᐅᓂᖏᖕᓄᑦ ᖃᓄᐃᓕᐅᖁᔭᐅᔪᑦ ᒪᓕᑦᑕᐅᖁᔭᑦ ᐱᓪᓗᒋᑦ, ᐃᓄᒃᑎᒍᑦ ᑲᑎᒪᑎᑦᑎᒍᓐᓇᙱᑲᓚᐅᖅᑐᒍᑦ ᑕᒪᐃᓐᓂ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᓂᑦ. ᐊᑎᓕᐅᓚᐅᖅᑎᓪᓗᑎᑦ, ᖃᐅᔨᒃᑲᕋᔭᖅᐸᑦᑎᒋᑦ ᖃᑦᑎᒨᖅᑎᓪᓗᒍ ᓯᕿᙳᔭᖅ ᐊᒻᒪᓗ ᐅᓪᓗᖅ ᑲᑎᒪᑎᑦᑎᓛᕐᓂᑦᑎᓐᓂᒃ, ᐊᒻᒪᓗ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ ᑲᑎᒪᓛᕐᒪᖔᑕ ᐅᖃᖅᓯᒪᒐᔭᖅᖢᑕ ᐅᕝᕙᓘᓐᓃᑦ ᐃᓄᒃᑎᒍᑦ ᑲᑎᒪᑎᑦᑎᓛᕐᒪᖔᑦᑕ ᐅᖃᖅᓯᒪᒐᔭᖅᖢᑕ.

Inuit kikkutuinnait aanniaqtailimatitauningingnut qanuiliuqujaujut malittauqujat pillugit, inuktigut katimatittigunnanngikalauqtugut tamainni avittuqsimajunit. Atiliulauqtillutit, qaujikkarajaqpattigit qattimuuqtillugu siqinngujaq ammalu ulluq katimatittilaarnittinnik, ammalu qaritaujakkut katimalaarmangaata uqaqsimagajaqłuta uvvaluunniit inuktigut katimatittilaarmangaatta uqaqsimagajaqłuta. 

ᓂᕈᐊᕐᓗᒍ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᖁᑎᒋᔭᐃᑦ ᓄᓇᖕᓂ:
Niruarlugu avittuqsimajuqutigijait nunangni:

Map

ᔫᑳᓐ Juukaan

ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᑦ 23% ᔫᑳᓐᒥ 41,000 ᐃᓄᖏᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔫᓯᒪᓂᕋᕐᒪᑕ. 15-ᓂᒃ ᓄᓇᓕᖃᐅᖅᖢᑎᑦ, ᑕᒪᐃᓐᓂ ᑭᓯᐊᓂ ᐊᑕᐅᓯᖅ ᑲᓱᖅᓯᒪᔪᖅ ᐊᖅᑯᑎᑎᒍᑦ. ᕙᐃᑦᕼᐅᐊᔅ ᐊᖏᓛᖑᕗᖅ ᓄᓇᓕᒃ, 75%−ᑎᖏᑦᑕ ᐃᓄᖏᑦ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᒥ ᑕᐃᑲᓂᕐᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ. 2016-ᖑᑎᓪᓗᒍ, 68%-ᖑᔪᑦ ᔫᑳᓐᒥᐅᑕᐅᔪᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 25-ᓂᑦ ᑎᑭᖦᖢᒍ 64−ᓄᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᓐᓇᖅᓯᒪᕗᑦ, ᐊᒥᓲᓛᖑᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒻᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᓐᓇᖅᓯᒪᓪᓗᑎᑦ ᑲᓇᑕᓕᒫᕐᒥ ᑕᑯᓐᓈᙳᐊᖅᖢᒍ. ᔫᑳᓐᒥ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 25−ᓂᑦ ᑎᑭᖦᖢᒍ 64-ᓄᑦ, 50% ᐅᖓᑖᓃᒐᓚᒃᑐᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓂᑰᕗᑦ. ᔫᑳᓐᒥᐅᑕᐅᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑲᓇᑕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᕕᓂᐅᔪᑦ, 30%−ᖏᑦ ᔫᑳᓐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖏᖕᓂ.

Imannapalut 23% juukaanmi 41,000 Inungit Nunaqaqqaaqsimajuusimanirarmata. 15-nik nunaliqauqłutit, tamainni kisiani atausiq kasuqsimajuq aqqutitigut. Vaithuas angilaanguvuq nunalik, 75%−tingitta Inungit avittuqsimajumi taikanirmiutaullutit. 2016-ngutillugu, 68%-ngujut Juukaanmiutaujut ukiuliit 25-nit tikiłługu 64−nut silattuqsarvingmi ilinniarunnaqsimavut, amisuulaangujut silattuqsarvimmi ilinniarunnaqsimallutit Kanatalimaarmi takunnaannguaqługu. Juukaanmi Nunaqaqqaaqsimajut ukiuliit 25−nit tikiłługu 64-nut, 50% ungataaniigalaktut silattuqsarvingmi ilinniariiqsimanikuuvut. Juukaanmiutaujut silattuqsarvingmut ilinniarunnaqtut Kanatami ilinniaqtuviniujut, 30%−ngit Juukaanmi ilinnialauqsimavut silattuqsarvingingni.

ᐊᕐᕌᓂ ᖃᐅᔨᓴᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᔫᑳᓐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ ᑖᒃᑯᓄᖓ ᑕᒻᒪᖅᓯᒪᔪᕐᓂᐊᖅᑎᒻᒪᕆᑉ ᐊᓪᓚᒡᕕᐊᓄᑦ ᑲᓇᑕᒥ. ᒪᕐᕉᒃ ᖃᐅᔨᔭᐅᓪᓗᐊᑕᓚᐅᖅᓯᒪᔫᒃ ᑕᒻᒪᖅᓯᒪᔪᕐᓂᐊᖅᑕᐅᓚᐅᖅᑎᓪᓗᒋᑦ ᔫᑳᓐᒎᖅ ᖃᓄᐃᓕᐅᕈᑎᖃᙱᓗᐊᖅᓯᒪᖕᒪᑦ ᓇᓗᓇᐃᖅᓯᓗᑎᑦ ᐃᓚᑰᓂᖏᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᔾᔪᑕᐅᙱᑦᑐᑦ ᐱᔾᔪᑎᖏᑦ ᑖᒃᑯᓄᖓ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᙱᑦᑐᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓄᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᖏᑦ ᖃᓄᐃᓕᐅᖅᓯᒪᙱᓗᐊᖅᑐᑦ ᐃᓕᖅᑯᓯᕐᓂᑦ ᐅᖃᐅᓯᖏᖕᓂᓗ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᓄᑦ ᖃᓄᐃᓕᐅᕈᑎᒋᔭᕆᐊᓕᖏᑦ ᑲᒪᒋᓗᓂᒋᑦ ᑲᒪᙱᓗᐊᕐᓂᕐᒪᒋᑦ ᔫᑳᓐᒥ ᐊᓪᓚᖏᖕᓄᑦ.

Arraani Qaujisaqtaulauqsimavut Juukaanmi ilinniarvingingni taakkununga tammaqsimajurniaqtimmarip Allagvianut Kanatami. Marruuk qaujijaulluatalauqsimajuuk tammaqsimajurniaqtaulauqtillugit juukaanguuq qanuiliurutiqanngiluaqsimangmat nalunaiqsilutit ilakuuningingnik ilinniariiqsimajjutaunngittut pijjutingit taakkununga nunaqaqqaaqsimajunut ammalu nunaqaqqaaqsimanngittunut ilinniaqtinut, ammalu ilinniarniliriningit qanuiliuqsimanngiluaqtut iliqqusirnit Uqausingingnilu Nunaqaqqaaqsimajunut qanuiliurutigijarialingit kamagilunigit kamanngiluarnirmagit Juukaanmi Allangingnut.

ᔫᑳᓐ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓ, ᕙᐃᑦᕼᐅᐊᔅᒦᖦᖢᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓪᓗᐊᑕᕆᔭᐅᓗᐊᖅᑐᖅ ᔫᑳᓐᒥ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᑐᐃᓐᓇᐅᓚᐅᖅᓯᒪᓪᓗᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕈᓚᐅᖅᓯᒪᔪᖅ ᒪᐃ 9, 2020−ᐅᑎᓪᓗᒍ. ᔫᑳᓐ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᖓ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒦᖃᑕᐅᕗᖅ. ᕙᐃᑦᕼᐅᐊᔅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖁᑎᖏᖕᓂ ᓯᓚᑖᓂ, ᒥᑭᔫᑕᐅᓂᖅᓴᐅᕗᑦ 12-ᖑᔪᓂᑦ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᖃᑦᑏᓐᓇᒡᒍᑕᐅᒐᓗᐊᕐᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᕝᕕᐅᓲᑦ. 2018-19−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᐅᖓᑖᓃᒐᓚᒃᑐᑦ 6,000 ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐊᑎᓕᐅᖅᓯᒪᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒧᑦ (ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᐅᑎᓪᓗᒍ ᓱᓕ), ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 80% ᓈᓴᐅᑎᑖᕐᓇᙱᑦᑑᒐᓗᐊᕐᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ. 28% ᓈᓴᐅᑎᑖᕐᓇᖅᑐᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔫᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ (30% ᐅᓪᓗᓕᒫᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ, 25% ᐅᓪᓗᑉ ᐃᓚᖓᒍᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ). ᐅᑭᐅᕆᔭᐅᓗᐊᙳᐊᖅᐸᓚᐅᖅᑐᑦ ᓈᓴᐅᑎᑖᕐᓇᖅᑐᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᑦ 26-ᓂᒃ ᐅᑭᐅᖃᓗᐊᖅᐸᓚᐅᖅᐳᑦ. ᑕᒫᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓇᑉ ᐊᕐᕌᒍᐊᓂ (2020-2021) ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᐋᖅᑭᓱᒃᐃᓛᖅᐳᖅ ᖃᓄᖅᑑᕈᑎᑉ ᐸᕐᓇᐅᑎᖓᖕᓂᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒧᑦ ᐸᕐᓇᐅᑎᖓᖕᓂ. ᓂᕆᐅᑉᐳᑦ ᓴᖅᑮᓛᕋᒥᒃ ᓄᑖᕐᒥᒃ ᐱᖓᓱᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᑎᒃᓴᓂᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕐᓗᑎᑦ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᑉ ᒥᒃᓵᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒥᒃ ᑭᖑᓪᓕᕐᒥᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓇᑉ ᐊᕐᕌᒍᕆᓛᖅᑕᖓᖕᓂ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᓛᖅᖢᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᖅ.

Juukaan Silattuqsarvirjuanga, Vaithuasmiiłłuni silattuqsarvilluatarijauluaqtuq Juukaanmi. Silattuqsarvirjuaq silattuqsarvituinnaulauqsimalluni silattuqsarvirjuarulauqsimajuq Mai 9, 2020−utillugu. Juukaan Qaujisarvinga Silattuqsarvirjuarmiiqatauvuq. Vaithuas Silattuqsarvirjuangani ilinniarviqutingingni silataani, mikijuutauniqsauvut 12-ngujunit nunalingni qattiinnaggutaugaluarnik ilinniagaksanit atuinnaumavviusuut. 2018-19−ngutillugu, ungataaniigalaktut 6,000 ilinniaqtiit atiliuqsimalauqsimavut silattuqsarvirjuarmut (silattuqsarviutillugu suli), imannapaluk 80% naasautitaarnanngittuugaluarnik ilinniaqłutit. 28% naasautitaarnaqtunit ilinniaqtiit ilinniaqtut nunaqaqqaaqsimajuulauqsimavut (30% ullulimaaq ilinniaqtiit, 25% ullup ilangagut ilinniaqłutit). Ukiurijauluannguaqpalauqtut naasautitaarnaqtunik ilinniaqtut 26-nik ukiuqaluaqpalauqput. Tamaani ilinniarnap arraaguani (2020-2021) silattuqsarvirjuaq aaqqisukilaaqpuq Qanuqtuurutip Parnautingangnik ammalu Silattuqsarvirjuarmi Ilinniarnirmut parnautingangni. Niriupput saqqiilaaramik nutaarmik pingasunut arraagunut akuniutigijuq silattuqsarvirjuarmi ilinniarutiksanit nalunaikkutaqtaarlutit Ukiuqtaqtup Miksaanut ilinniarnirmik kingullirmik ilinniarnap arraagurilaaqtangangni atuinnaumalaaqłuni ilinniagaksaujuq.

 


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

          Ikiaqqivinga Juukaan Silattuqsarvirjuangata 

         Juukaanmi Allait Ilinniarniliriningingnut Angajuqqaaqarvinga aaqqiktaulauqsimavuq 2020-utillugu Allait aulattiniqsauliqullugit ilinniarnilirinirmik.


 

ᔫᑳᓐ Juukaan

ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᑦ 23% ᔫᑳᓐᒥ 41,000 ᐃᓄᖏᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔫᓯᒪᓂᕋᕐᒪᑕ. 15-ᓂᒃ ᓄᓇᓕᖃᐅᖅᖢᑎᑦ, ᑕᒪᐃᓐᓂ ᑭᓯᐊᓂ ᐊᑕᐅᓯᖅ ᑲᓱᖅᓯᒪᔪᖅ ᐊᖅᑯᑎᑎᒍᑦ. ᕙᐃᑦᕼᐅᐊᔅ ᐊᖏᓛᖑᕗᖅ ᓄᓇᓕᒃ, 75%−ᑎᖏᑦᑕ ᐃᓄᖏᑦ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᒥ ᑕᐃᑲᓂᕐᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ. 2016-ᖑᑎᓪᓗᒍ, 68%-ᖑᔪᑦ ᔫᑳᓐᒥᐅᑕᐅᔪᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 25-ᓂᑦ ᑎᑭᖦᖢᒍ 64−ᓄᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᓐᓇᖅᓯᒪᕗᑦ, ᐊᒥᓲᓛᖑᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒻᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᓐᓇᖅᓯᒪᓪᓗᑎᑦ ᑲᓇᑕᓕᒫᕐᒥ ᑕᑯᓐᓈᙳᐊᖅᖢᒍ. ᔫᑳᓐᒥ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 25−ᓂᑦ ᑎᑭᖦᖢᒍ 64-ᓄᑦ, 50% ᐅᖓᑖᓃᒐᓚᒃᑐᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓂᑰᕗᑦ. ᔫᑳᓐᒥᐅᑕᐅᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑲᓇᑕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᕕᓂᐅᔪᑦ, 30%−ᖏᑦ ᔫᑳᓐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖏᖕᓂ.

Imannapalut 23% juukaanmi 41,000 Inungit Nunaqaqqaaqsimajuusimanirarmata. 15-nik nunaliqauqłutit, tamainni kisiani atausiq kasuqsimajuq aqqutitigut. Vaithuas angilaanguvuq nunalik, 75%−tingitta Inungit avittuqsimajumi taikanirmiutaullutit. 2016-ngutillugu, 68%-ngujut Juukaanmiutaujut ukiuliit 25-nit tikiłługu 64−nut silattuqsarvingmi ilinniarunnaqsimavut, amisuulaangujut silattuqsarvimmi ilinniarunnaqsimallutit Kanatalimaarmi takunnaannguaqługu. Juukaanmi Nunaqaqqaaqsimajut ukiuliit 25−nit tikiłługu 64-nut, 50% ungataaniigalaktut silattuqsarvingmi ilinniariiqsimanikuuvut. Juukaanmiutaujut silattuqsarvingmut ilinniarunnaqtut Kanatami ilinniaqtuviniujut, 30%−ngit Juukaanmi ilinnialauqsimavut silattuqsarvingingni.

ᐊᕐᕌᓂ ᖃᐅᔨᓴᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᔫᑳᓐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ ᑖᒃᑯᓄᖓ ᑕᒻᒪᖅᓯᒪᔪᕐᓂᐊᖅᑎᒻᒪᕆᑉ ᐊᓪᓚᒡᕕᐊᓄᑦ ᑲᓇᑕᒥ. ᒪᕐᕉᒃ ᖃᐅᔨᔭᐅᓪᓗᐊᑕᓚᐅᖅᓯᒪᔫᒃ ᑕᒻᒪᖅᓯᒪᔪᕐᓂᐊᖅᑕᐅᓚᐅᖅᑎᓪᓗᒋᑦ ᔫᑳᓐᒎᖅ ᖃᓄᐃᓕᐅᕈᑎᖃᙱᓗᐊᖅᓯᒪᖕᒪᑦ ᓇᓗᓇᐃᖅᓯᓗᑎᑦ ᐃᓚᑰᓂᖏᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᔾᔪᑕᐅᙱᑦᑐᑦ ᐱᔾᔪᑎᖏᑦ ᑖᒃᑯᓄᖓ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᙱᑦᑐᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓄᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᖏᑦ ᖃᓄᐃᓕᐅᖅᓯᒪᙱᓗᐊᖅᑐᑦ ᐃᓕᖅᑯᓯᕐᓂᑦ ᐅᖃᐅᓯᖏᖕᓂᓗ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᓄᑦ ᖃᓄᐃᓕᐅᕈᑎᒋᔭᕆᐊᓕᖏᑦ ᑲᒪᒋᓗᓂᒋᑦ ᑲᒪᙱᓗᐊᕐᓂᕐᒪᒋᑦ ᔫᑳᓐᒥ ᐊᓪᓚᖏᖕᓄᑦ.

Arraani Qaujisaqtaulauqsimavut Juukaanmi ilinniarvingingni taakkununga tammaqsimajurniaqtimmarip Allagvianut Kanatami. Marruuk qaujijaulluatalauqsimajuuk tammaqsimajurniaqtaulauqtillugit juukaanguuq qanuiliurutiqanngiluaqsimangmat nalunaiqsilutit ilakuuningingnik ilinniariiqsimajjutaunngittut pijjutingit taakkununga nunaqaqqaaqsimajunut ammalu nunaqaqqaaqsimanngittunut ilinniaqtinut, ammalu ilinniarniliriningit qanuiliuqsimanngiluaqtut iliqqusirnit Uqausingingnilu Nunaqaqqaaqsimajunut qanuiliurutigijarialingit kamagilunigit kamanngiluarnirmagit Juukaanmi Allangingnut.

ᔫᑳᓐ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓ, ᕙᐃᑦᕼᐅᐊᔅᒦᖦᖢᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓪᓗᐊᑕᕆᔭᐅᓗᐊᖅᑐᖅ ᔫᑳᓐᒥ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᑐᐃᓐᓇᐅᓚᐅᖅᓯᒪᓪᓗᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕈᓚᐅᖅᓯᒪᔪᖅ ᒪᐃ 9, 2020−ᐅᑎᓪᓗᒍ. ᔫᑳᓐ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᖓ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒦᖃᑕᐅᕗᖅ. ᕙᐃᑦᕼᐅᐊᔅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖁᑎᖏᖕᓂ ᓯᓚᑖᓂ, ᒥᑭᔫᑕᐅᓂᖅᓴᐅᕗᑦ 12-ᖑᔪᓂᑦ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᖃᑦᑏᓐᓇᒡᒍᑕᐅᒐᓗᐊᕐᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᕝᕕᐅᓲᑦ. 2018-19−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᐅᖓᑖᓃᒐᓚᒃᑐᑦ 6,000 ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐊᑎᓕᐅᖅᓯᒪᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒧᑦ (ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᐅᑎᓪᓗᒍ ᓱᓕ), ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 80% ᓈᓴᐅᑎᑖᕐᓇᙱᑦᑑᒐᓗᐊᕐᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ. 28% ᓈᓴᐅᑎᑖᕐᓇᖅᑐᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔫᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ (30% ᐅᓪᓗᓕᒫᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ, 25% ᐅᓪᓗᑉ ᐃᓚᖓᒍᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ). ᐅᑭᐅᕆᔭᐅᓗᐊᙳᐊᖅᐸᓚᐅᖅᑐᑦ ᓈᓴᐅᑎᑖᕐᓇᖅᑐᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᑦ 26-ᓂᒃ ᐅᑭᐅᖃᓗᐊᖅᐸᓚᐅᖅᐳᑦ. ᑕᒫᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓇᑉ ᐊᕐᕌᒍᐊᓂ (2020-2021) ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᐋᖅᑭᓱᒃᐃᓛᖅᐳᖅ ᖃᓄᖅᑑᕈᑎᑉ ᐸᕐᓇᐅᑎᖓᖕᓂᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒧᑦ ᐸᕐᓇᐅᑎᖓᖕᓂ. ᓂᕆᐅᑉᐳᑦ ᓴᖅᑮᓛᕋᒥᒃ ᓄᑖᕐᒥᒃ ᐱᖓᓱᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᑎᒃᓴᓂᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕐᓗᑎᑦ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᑉ ᒥᒃᓵᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒥᒃ ᑭᖑᓪᓕᕐᒥᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓇᑉ ᐊᕐᕌᒍᕆᓛᖅᑕᖓᖕᓂ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᓛᖅᖢᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᖅ.

Juukaan Silattuqsarvirjuanga, Vaithuasmiiłłuni silattuqsarvilluatarijauluaqtuq Juukaanmi. Silattuqsarvirjuaq silattuqsarvituinnaulauqsimalluni silattuqsarvirjuarulauqsimajuq Mai 9, 2020−utillugu. Juukaan Qaujisarvinga Silattuqsarvirjuarmiiqatauvuq. Vaithuas Silattuqsarvirjuangani ilinniarviqutingingni silataani, mikijuutauniqsauvut 12-ngujunit nunalingni qattiinnaggutaugaluarnik ilinniagaksanit atuinnaumavviusuut. 2018-19−ngutillugu, ungataaniigalaktut 6,000 ilinniaqtiit atiliuqsimalauqsimavut silattuqsarvirjuarmut (silattuqsarviutillugu suli), imannapaluk 80% naasautitaarnanngittuugaluarnik ilinniaqłutit. 28% naasautitaarnaqtunit ilinniaqtiit ilinniaqtut nunaqaqqaaqsimajuulauqsimavut (30% ullulimaaq ilinniaqtiit, 25% ullup ilangagut ilinniaqłutit). Ukiurijauluannguaqpalauqtut naasautitaarnaqtunik ilinniaqtut 26-nik ukiuqaluaqpalauqput. Tamaani ilinniarnap arraaguani (2020-2021) silattuqsarvirjuaq aaqqisukilaaqpuq Qanuqtuurutip Parnautingangnik ammalu Silattuqsarvirjuarmi Ilinniarnirmut parnautingangni. Niriupput saqqiilaaramik nutaarmik pingasunut arraagunut akuniutigijuq silattuqsarvirjuarmi ilinniarutiksanit nalunaikkutaqtaarlutit Ukiuqtaqtup Miksaanut ilinniarnirmik kingullirmik ilinniarnap arraagurilaaqtangangni atuinnaumalaaqłuni ilinniagaksaujuq.

 


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

          Ikiaqqivinga Juukaan Silattuqsarvirjuangata 

         Juukaanmi Allait Ilinniarniliriningingnut Angajuqqaaqarvinga aaqqiktaulauqsimavuq 2020-utillugu Allait aulattiniqsauliqullugit ilinniarnilirinirmik.


 

ᔫᑳᓐ Juukaan

ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᑦ 23% ᔫᑳᓐᒥ 41,000 ᐃᓄᖏᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔫᓯᒪᓂᕋᕐᒪᑕ. 15-ᓂᒃ ᓄᓇᓕᖃᐅᖅᖢᑎᑦ, ᑕᒪᐃᓐᓂ ᑭᓯᐊᓂ ᐊᑕᐅᓯᖅ ᑲᓱᖅᓯᒪᔪᖅ ᐊᖅᑯᑎᑎᒍᑦ. ᕙᐃᑦᕼᐅᐊᔅ ᐊᖏᓛᖑᕗᖅ ᓄᓇᓕᒃ, 75%−ᑎᖏᑦᑕ ᐃᓄᖏᑦ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᒥ ᑕᐃᑲᓂᕐᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ. 2016-ᖑᑎᓪᓗᒍ, 68%-ᖑᔪᑦ ᔫᑳᓐᒥᐅᑕᐅᔪᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 25-ᓂᑦ ᑎᑭᖦᖢᒍ 64−ᓄᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᓐᓇᖅᓯᒪᕗᑦ, ᐊᒥᓲᓛᖑᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒻᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᓐᓇᖅᓯᒪᓪᓗᑎᑦ ᑲᓇᑕᓕᒫᕐᒥ ᑕᑯᓐᓈᙳᐊᖅᖢᒍ. ᔫᑳᓐᒥ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 25−ᓂᑦ ᑎᑭᖦᖢᒍ 64-ᓄᑦ, 50% ᐅᖓᑖᓃᒐᓚᒃᑐᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓂᑰᕗᑦ. ᔫᑳᓐᒥᐅᑕᐅᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑲᓇᑕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᕕᓂᐅᔪᑦ, 30%−ᖏᑦ ᔫᑳᓐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖏᖕᓂ.

Imannapalut 23% juukaanmi 41,000 Inungit Nunaqaqqaaqsimajuusimanirarmata. 15-nik nunaliqauqłutit, tamainni kisiani atausiq kasuqsimajuq aqqutitigut. Vaithuas angilaanguvuq nunalik, 75%−tingitta Inungit avittuqsimajumi taikanirmiutaullutit. 2016-ngutillugu, 68%-ngujut Juukaanmiutaujut ukiuliit 25-nit tikiłługu 64−nut silattuqsarvingmi ilinniarunnaqsimavut, amisuulaangujut silattuqsarvimmi ilinniarunnaqsimallutit Kanatalimaarmi takunnaannguaqługu. Juukaanmi Nunaqaqqaaqsimajut ukiuliit 25−nit tikiłługu 64-nut, 50% ungataaniigalaktut silattuqsarvingmi ilinniariiqsimanikuuvut. Juukaanmiutaujut silattuqsarvingmut ilinniarunnaqtut Kanatami ilinniaqtuviniujut, 30%−ngit Juukaanmi ilinnialauqsimavut silattuqsarvingingni.

ᐊᕐᕌᓂ ᖃᐅᔨᓴᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᔫᑳᓐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ ᑖᒃᑯᓄᖓ ᑕᒻᒪᖅᓯᒪᔪᕐᓂᐊᖅᑎᒻᒪᕆᑉ ᐊᓪᓚᒡᕕᐊᓄᑦ ᑲᓇᑕᒥ. ᒪᕐᕉᒃ ᖃᐅᔨᔭᐅᓪᓗᐊᑕᓚᐅᖅᓯᒪᔫᒃ ᑕᒻᒪᖅᓯᒪᔪᕐᓂᐊᖅᑕᐅᓚᐅᖅᑎᓪᓗᒋᑦ ᔫᑳᓐᒎᖅ ᖃᓄᐃᓕᐅᕈᑎᖃᙱᓗᐊᖅᓯᒪᖕᒪᑦ ᓇᓗᓇᐃᖅᓯᓗᑎᑦ ᐃᓚᑰᓂᖏᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᔾᔪᑕᐅᙱᑦᑐᑦ ᐱᔾᔪᑎᖏᑦ ᑖᒃᑯᓄᖓ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᙱᑦᑐᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓄᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᖏᑦ ᖃᓄᐃᓕᐅᖅᓯᒪᙱᓗᐊᖅᑐᑦ ᐃᓕᖅᑯᓯᕐᓂᑦ ᐅᖃᐅᓯᖏᖕᓂᓗ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᓄᑦ ᖃᓄᐃᓕᐅᕈᑎᒋᔭᕆᐊᓕᖏᑦ ᑲᒪᒋᓗᓂᒋᑦ ᑲᒪᙱᓗᐊᕐᓂᕐᒪᒋᑦ ᔫᑳᓐᒥ ᐊᓪᓚᖏᖕᓄᑦ.

Arraani Qaujisaqtaulauqsimavut Juukaanmi ilinniarvingingni taakkununga tammaqsimajurniaqtimmarip Allagvianut Kanatami. Marruuk qaujijaulluatalauqsimajuuk tammaqsimajurniaqtaulauqtillugit juukaanguuq qanuiliurutiqanngiluaqsimangmat nalunaiqsilutit ilakuuningingnik ilinniariiqsimajjutaunngittut pijjutingit taakkununga nunaqaqqaaqsimajunut ammalu nunaqaqqaaqsimanngittunut ilinniaqtinut, ammalu ilinniarniliriningit qanuiliuqsimanngiluaqtut iliqqusirnit Uqausingingnilu Nunaqaqqaaqsimajunut qanuiliurutigijarialingit kamagilunigit kamanngiluarnirmagit Juukaanmi Allangingnut.

ᔫᑳᓐ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓ, ᕙᐃᑦᕼᐅᐊᔅᒦᖦᖢᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓪᓗᐊᑕᕆᔭᐅᓗᐊᖅᑐᖅ ᔫᑳᓐᒥ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᑐᐃᓐᓇᐅᓚᐅᖅᓯᒪᓪᓗᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕈᓚᐅᖅᓯᒪᔪᖅ ᒪᐃ 9, 2020−ᐅᑎᓪᓗᒍ. ᔫᑳᓐ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᖓ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒦᖃᑕᐅᕗᖅ. ᕙᐃᑦᕼᐅᐊᔅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖁᑎᖏᖕᓂ ᓯᓚᑖᓂ, ᒥᑭᔫᑕᐅᓂᖅᓴᐅᕗᑦ 12-ᖑᔪᓂᑦ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᖃᑦᑏᓐᓇᒡᒍᑕᐅᒐᓗᐊᕐᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᕝᕕᐅᓲᑦ. 2018-19−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᐅᖓᑖᓃᒐᓚᒃᑐᑦ 6,000 ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐊᑎᓕᐅᖅᓯᒪᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒧᑦ (ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᐅᑎᓪᓗᒍ ᓱᓕ), ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 80% ᓈᓴᐅᑎᑖᕐᓇᙱᑦᑑᒐᓗᐊᕐᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ. 28% ᓈᓴᐅᑎᑖᕐᓇᖅᑐᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔫᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ (30% ᐅᓪᓗᓕᒫᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ, 25% ᐅᓪᓗᑉ ᐃᓚᖓᒍᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ). ᐅᑭᐅᕆᔭᐅᓗᐊᙳᐊᖅᐸᓚᐅᖅᑐᑦ ᓈᓴᐅᑎᑖᕐᓇᖅᑐᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᑦ 26-ᓂᒃ ᐅᑭᐅᖃᓗᐊᖅᐸᓚᐅᖅᐳᑦ. ᑕᒫᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓇᑉ ᐊᕐᕌᒍᐊᓂ (2020-2021) ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᐋᖅᑭᓱᒃᐃᓛᖅᐳᖅ ᖃᓄᖅᑑᕈᑎᑉ ᐸᕐᓇᐅᑎᖓᖕᓂᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒧᑦ ᐸᕐᓇᐅᑎᖓᖕᓂ. ᓂᕆᐅᑉᐳᑦ ᓴᖅᑮᓛᕋᒥᒃ ᓄᑖᕐᒥᒃ ᐱᖓᓱᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕈᑎᒃᓴᓂᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕐᓗᑎᑦ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᑉ ᒥᒃᓵᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒥᒃ ᑭᖑᓪᓕᕐᒥᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓇᑉ ᐊᕐᕌᒍᕆᓛᖅᑕᖓᖕᓂ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᓛᖅᖢᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᖅ.

Juukaan Silattuqsarvirjuanga, Vaithuasmiiłłuni silattuqsarvilluatarijauluaqtuq Juukaanmi. Silattuqsarvirjuaq silattuqsarvituinnaulauqsimalluni silattuqsarvirjuarulauqsimajuq Mai 9, 2020−utillugu. Juukaan Qaujisarvinga Silattuqsarvirjuarmiiqatauvuq. Vaithuas Silattuqsarvirjuangani ilinniarviqutingingni silataani, mikijuutauniqsauvut 12-ngujunit nunalingni qattiinnaggutaugaluarnik ilinniagaksanit atuinnaumavviusuut. 2018-19−ngutillugu, ungataaniigalaktut 6,000 ilinniaqtiit atiliuqsimalauqsimavut silattuqsarvirjuarmut (silattuqsarviutillugu suli), imannapaluk 80% naasautitaarnanngittuugaluarnik ilinniaqłutit. 28% naasautitaarnaqtunit ilinniaqtiit ilinniaqtut nunaqaqqaaqsimajuulauqsimavut (30% ullulimaaq ilinniaqtiit, 25% ullup ilangagut ilinniaqłutit). Ukiurijauluannguaqpalauqtut naasautitaarnaqtunik ilinniaqtut 26-nik ukiuqaluaqpalauqput. Tamaani ilinniarnap arraaguani (2020-2021) silattuqsarvirjuaq aaqqisukilaaqpuq Qanuqtuurutip Parnautingangnik ammalu Silattuqsarvirjuarmi Ilinniarnirmut parnautingangni. Niriupput saqqiilaaramik nutaarmik pingasunut arraagunut akuniutigijuq silattuqsarvirjuarmi ilinniarutiksanit nalunaikkutaqtaarlutit Ukiuqtaqtup Miksaanut ilinniarnirmik kingullirmik ilinniarnap arraagurilaaqtangangni atuinnaumalaaqłuni ilinniagaksaujuq.

 


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

          Ikiaqqivinga Juukaan Silattuqsarvirjuangata 

         Juukaanmi Allait Ilinniarniliriningingnut Angajuqqaaqarvinga aaqqiktaulauqsimavuq 2020-utillugu Allait aulattiniqsauliqullugit ilinniarnilirinirmik.


 

ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ Nunatsiaq

ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᒃ 45,000 33-ᖑᔪᓂᑦ ᓄᓇᓕᖏᖕᓂ. 46%−ᖑᔪᑦ ᔭᓗᓇᐃᑉ−ᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ. ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᑦ 50% ᐃᓄᖏᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔫᕗᑦ. ᑐᖔᓂᑦᑎᐊᖅ 50% ᐃᓄᐃᑦ ᐊᒥᓲᓂᖏᑦᑕ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᑰᓯᒪᕗᑦ. ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᓄᖏᖕᓂᑦ, 33% ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᑰᕗᑦ, ᐊᒻᒪᓗ 14% ᖁᑦᑎᓐᓂᓕᒃ 9 ᑐᖔᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᓂᑰᕗᑦ. ᐅᓪᓗᒥᐅᔪᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓂᖏᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ ᐊᑦᑎᓂᖅᓴᒦᑦᑐᑦ ᑲᓇᑕᓗᒃᑖᕐᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᔪᑦ ᑕᑯᓐᓇᙳᐊᖅᖢᒋᑦ. 2016−ᖑᑎᓪᓗᒍ, 20% ᐃᓄᐃᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 25-64−ᓄᑦ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᕐᒥᒃ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖃᓚᐅᙱᓚᑦ ᐅᕝᕙᓘᓐᓃᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᓚᐅᙱᓪᓚᑦ. ᐊᒥᓱᑦ ᑕᒪᒃᑯᐊ ᐊᑦᑎᓂᖅᓴᒥᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᔪᑦ ᒥᑭᓂᖅᓴᓃᑦᑐᑦ ᓄᓇᓕᖏᖕᓂ, ᐊᒥᓱᑦ 68−ᐳᓴᓐᑎᒻᒪᕆᐊᓗᖏᑦ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓚᐅᙱᓪᓚᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᖅᓯᒪᒐᑎᑦ 2016−ᖑᑎᓪᓗᒍ.

Nunatsiaq Inuqarmat imannapalungnik 45,000 33-ngujunit nunalingingni. 46%−ngujut Jalunaip−miutaullutit. Imannapalut 50% Inungit Nunaqaqqaaqsimajuuvut. Tungaanittiaq 50% inuit amisuuningitta silattuqsarvingmi ilinniarnikuusimavut. Nunaqaqqaaqsimajut Inungingnit, 33% silattuqsarvirjuarmi ilinniarnikuuvut, ammalu 14% quttinnilik 9 tungaani ilinniaqsimanikuuvut. Ullumiujuq silattuqsarvingmi ilinniariiqsimaningit nunatsiarmi attiniqsamiittut kanataluktaarmi silattuqsarvingmi ilinniariiqsimajut takunnannguaqługit. 2016−ngutillugu, 20% inuit ukiuliit 25-64−nut quttiniqpaarmik nalunaikkutaqalaunngilat uvvaluunniit silattuqsarvingmi ilinniaqsimalaunngillat. Amisut tamakkua attiniqsamik ilinniaqsimajut mikiniqsaniittut nunalingingni, amisut 68−pusantimmarialungit quttiniqpaami ilinniariiqsimalaunngillat nalunaikkutaqtaaqsimagatit 2016−ngutillugu.

ᐅᓪᓗᒥᐅᔪᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ ᐊᑕᐅᓯᕐᒥᒃ ᐃᓄᖕᓄᑦ ᑭᒃᑯᑐᐃᓐᓇᕐᓄᑦ ᐅᐸᒃᑕᐅᔪᓐᓇᖅᑐᒥᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖃᖅᐳᑦ, ᐊᕈᐊᕋ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᑦ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᕆᓂᖅ ᐊᓯᖏᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖁᑎᖃᐅᕐᒪᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᓄᐊᑎᒃ ᐅᐃᕖᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᑦ (ᓄᐊᑎᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ) ᖃᑭᒍᑎᒃᓴᓕᐅᖅᐸᙱᑦᑐᖅ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖁᑎᒋᔭᖅ, ᑎᑦᓯᓐᑕ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᓪᓗ, ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᓄᑦ ᓯᕗᒃᑲᖅᑕᖅᑕᐅᔪᖅ ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᑐᐃᓐᓇᕐᒧᑦ ᐊᐅᓪᓚᖅᖢᑎᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᒃ. ᑕᒪᐃᓐᓂᑦ ᐱᖓᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᐅᒃᑲᓐᓂᓲᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᖃᑎᒌᓲᖑᓪᓗᑎᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᔪᒪᔪᓂᑦ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑦᑎᓲᖑᓪᓗᑎᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ.

Ullumiujuq nunatsiaq atausirmik inungnut kikkutuinnarnut upaktaujunnaqtumik Silattuqsarviqaqput, Aruara Silattuqsarvingat. Silattuqsarviliriniq asingingnik silattuqsarviqutiqaurmat suurluk Nuatik Uiviit Silattuqsarvingat (Nuatik Silattuqsarvik) qakigutiksaliuqpanngittuq Nunalingni Silattuqsarviqutigijaq, titsinta qaujisarvik ilinniarvillu, nunaqaqqaaqsimajunut sivukkaqtaqtaujuq ammalu nunatuinnarmut aullaqłutit silattuqsarvingat ammalu qaujisarvik. Tamainnit pingasut ilinniagaksaqaukkannisuut ammalu iqqanaijaqatigiisuungullutit silattuqsarvingmi ilinniaqtaujumajunit atuinnaumatittisuungullutit Nunatsiarmi.

ᐊᕈᐊᕋ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ ᐋᖅᑭᒃᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ 1981-ᖑᑎᓪᓗᒍ. ᐊᐅᓚᑦᑎᓲᖅ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ. ᐊᒥᓲᓂᖅᓴᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᑎᑦᑎᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑕᐅᒍᑎᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒥᒃ ᐊᕐᕌᒍᒥᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖓᖕᓂᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᐊᕐᕌᒎᖕᓂᒃ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖏᖕᓂᒃ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᖅᑎᑦᑎᒍᓐᓇᓲᑦ ᐊᑐᖅᑕᐅᓲᓂᑦ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᖅᑎᓄᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᖅᑎᑦᑎᓲᑦ ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒥᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᐋᖅᑭᐅᒪᑎᑦᑎᓂᕐᒥᒃ, ᐊᒻᒪᓗ ᐊᓪᓚᒡᕕᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐃᑲᔪᖅᑎᐅᓂᕐᒧᑦ. ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᑎᑦᑎᒍᓐᓇᓲᓪᓗ ᓲᕐᓗᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐋᓐᓂᐊᓯᐅᖅᑎᐅᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ. ᐊᒥᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᕗᐊᑦ ᓯᒥᑦ−ᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᑕᐅᓲᖑᕗᑦ, ᐃᓚᖏᓪᓗ ᔭᓗᓇᐃᑉ−ᒥ, ᐊᒻᒪᓗ ᐃᓚᖏᑦ ᐃᓅᕕᖕᒥ. ᐊᑕᐅᓯᑐᐊᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖅ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑕᐅᓲᖅ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ, ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᐅᓲᖑᓗᐊᖅᖢᓂ “ᓄᓇᑉ ᐃᑭᐊᓂ ᐅᔭᕋᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᑐᑭᓯᑎᑦᑎᒋᐊᙵᐅᑎᖏᖕᓂᒃ” ᐃᓕᓐᓂᐊᑎᑦᑎᓲᖑᓪᓗᑎᑦ.

Aruara Silattuqsarvik aaqqiktaulauqsimavuq 1981-ngutillugu. Aulattisuuq nunalingni ilinniarvingingni. amisuuniqsat silattuqsarvingmi ilinniagaksat nalunaikkutaqtaatittisuut ilinniariiqtaugutit atausirmik arraagumik ilinniariiqtut Nalunaikkutangangnik ammalu marruungnik arraaguungnik akuniutigijuq ilinniariiqtut nalunaikkutangingnik nalunaikkutaqtaaqtittigunnasuut atuqtausuunit iqqanaijaqtinut suurluk ilinniagaksaqaqtittisuut sanajulirinirmik ammalu aaqqiumatittinirmik, ammalu allagvilirinirmut ikajuqtiunirmut. Marruungnik nalunaikkutaqtaatittigunnasuullu suurluk ilinniarnilirinirmut ammalu aanniasiuqtiunirmut ilinniagaksanit. Amisut ilinniagaksat vuat simit−mi ilinniaqtitausuunguvut, ilangillu Jalunaip−mi, ammalu ilangit Inuuvingmi. Atausituaq ilinniagaksaq atuinnaumatitausuuq nunalingni ilinniarvingingni, ilinniaqtiusuunguluaqłuni “nunap ikiani ujaranniarnilirinirmut tukisitittigianngautingingnik” ilinniatittisuungullutit.


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

         Ikiaqqivinga Aruara Silattuqsarvik Nunatsiarmi inungnut kikkutuinnarnut silattuqsarvingat.

         Iikiaqqivinga Nuatik Uiviit Silattuqsarvinga (Nuatik Silattuqsarvik) qakigutiksaliuratit nunalingni silattuqsarvik.

         Ikiaqqivinga Titsinta Qaujisarvik ammalu Ilinniarvik, Nunaqaqqaaqsimajunut sivukkataqtaujuq ammalu nunatuinnarmut aullarluni silattuqsarvingat ammalu qaujisarvik.

         2019 isulittiliqtillugu, Nunatsiarmi gavamangit aaqqiilauqsimavut Nunatsiarmi Silattuqsarvingmi Ilinniarnirmut Qanuqtuurutip Tunngakunganik.

  • ᖃᓄᖅᑑᕈᑎ ᐸᕐᓇᐅᑎᖓ ᑐᑭᒧᐊᖅᑎᑕᐅᖁᓪᓗᒍ ᐊᑐᕆᐊᓯᓂᖏᑦ ᐊᕈᐊᕋ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ ᖁᑦᑎᓂᖅᓴᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᐅᓕᕐᓗᓂ ᓲᕐᓗᒃ ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐱᖃᓯᐅᔾᔨᓗᑎᑦ.

         Qanuqtuuruti parnautinga tukimuaqtitauqullugu aturiasiningit Aruara Silattuqsarvik quttiniqsanit ilinniarviulirluni suurluk sanajulirinirmut piqasiujjilutit.

  • 1974-ᖑᑎᓪᓗᒍ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᖅᓯᓐᓈᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᖅ ᐱᓕᕆᐊᖓ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ ᐱᒋᐊᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ. ᒐᕙᒪᒃᑯᑦ ᖃᓄᖅᑑᕈᑎᖓ ᐅᖃᖅᓯᒪᕗᖅ ᖃᑦᑏᓐᓇᐅᓗᐊᓕᕇᕐᒪᑕ ᓴᓇᔨᐅᔪᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ, ᐊᒻᒪᓗ ᐊᒥᒐᖅᓯᓗᐊᓛᖏᓐᓇᕐᓂᐊᕋᓱᒋᔭᐅᒋᓪᓗᑎᑦ ᓯᕗᓂᒃᓴᑦᑎᓐᓂ.

         1974-ngutillugu iqqanaijaqsinnaat ilinniarniq pilirianga ilinniagaksaq nunatsiarmi pigialauqsimavuq. Gavamakkut qanuqtuurutinga uqaqsimavuq qattiinnaulualiriirmata sanajiujut nunatsiarmi, ammalu amigaqsilualaanginnarniarasugijaugillutit sivuniksattinni.

ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ Nunatsiaq

ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᒃ 45,000 33-ᖑᔪᓂᑦ ᓄᓇᓕᖏᖕᓂ. 46%−ᖑᔪᑦ ᔭᓗᓇᐃᑉ−ᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ. ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᑦ 50% ᐃᓄᖏᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔫᕗᑦ. ᑐᖔᓂᑦᑎᐊᖅ 50% ᐃᓄᐃᑦ ᐊᒥᓲᓂᖏᑦᑕ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᑰᓯᒪᕗᑦ. ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᓄᖏᖕᓂᑦ, 33% ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᑰᕗᑦ, ᐊᒻᒪᓗ 14% ᖁᑦᑎᓐᓂᓕᒃ 9 ᑐᖔᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᓂᑰᕗᑦ. ᐅᓪᓗᒥᐅᔪᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓂᖏᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ ᐊᑦᑎᓂᖅᓴᒦᑦᑐᑦ ᑲᓇᑕᓗᒃᑖᕐᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᔪᑦ ᑕᑯᓐᓇᙳᐊᖅᖢᒋᑦ. 2016−ᖑᑎᓪᓗᒍ, 20% ᐃᓄᐃᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 25-64−ᓄᑦ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᕐᒥᒃ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖃᓚᐅᙱᓚᑦ ᐅᕝᕙᓘᓐᓃᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᓚᐅᙱᓪᓚᑦ. ᐊᒥᓱᑦ ᑕᒪᒃᑯᐊ ᐊᑦᑎᓂᖅᓴᒥᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᔪᑦ ᒥᑭᓂᖅᓴᓃᑦᑐᑦ ᓄᓇᓕᖏᖕᓂ, ᐊᒥᓱᑦ 68−ᐳᓴᓐᑎᒻᒪᕆᐊᓗᖏᑦ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓚᐅᙱᓪᓚᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᖅᓯᒪᒐᑎᑦ 2016−ᖑᑎᓪᓗᒍ.

Nunatsiaq Inuqarmat imannapalungnik 45,000 33-ngujunit nunalingingni. 46%−ngujut Jalunaip−miutaullutit. Imannapalut 50% Inungit Nunaqaqqaaqsimajuuvut. Tungaanittiaq 50% inuit amisuuningitta silattuqsarvingmi ilinniarnikuusimavut. Nunaqaqqaaqsimajut Inungingnit, 33% silattuqsarvirjuarmi ilinniarnikuuvut, ammalu 14% quttinnilik 9 tungaani ilinniaqsimanikuuvut. Ullumiujuq silattuqsarvingmi ilinniariiqsimaningit nunatsiarmi attiniqsamiittut kanataluktaarmi silattuqsarvingmi ilinniariiqsimajut takunnannguaqługit. 2016−ngutillugu, 20% inuit ukiuliit 25-64−nut quttiniqpaarmik nalunaikkutaqalaunngilat uvvaluunniit silattuqsarvingmi ilinniaqsimalaunngillat. Amisut tamakkua attiniqsamik ilinniaqsimajut mikiniqsaniittut nunalingingni, amisut 68−pusantimmarialungit quttiniqpaami ilinniariiqsimalaunngillat nalunaikkutaqtaaqsimagatit 2016−ngutillugu.

ᐅᓪᓗᒥᐅᔪᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ ᐊᑕᐅᓯᕐᒥᒃ ᐃᓄᖕᓄᑦ ᑭᒃᑯᑐᐃᓐᓇᕐᓄᑦ ᐅᐸᒃᑕᐅᔪᓐᓇᖅᑐᒥᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖃᖅᐳᑦ, ᐊᕈᐊᕋ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᑦ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᕆᓂᖅ ᐊᓯᖏᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖁᑎᖃᐅᕐᒪᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᓄᐊᑎᒃ ᐅᐃᕖᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᑦ (ᓄᐊᑎᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ) ᖃᑭᒍᑎᒃᓴᓕᐅᖅᐸᙱᑦᑐᖅ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖁᑎᒋᔭᖅ, ᑎᑦᓯᓐᑕ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᓪᓗ, ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᓄᑦ ᓯᕗᒃᑲᖅᑕᖅᑕᐅᔪᖅ ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᑐᐃᓐᓇᕐᒧᑦ ᐊᐅᓪᓚᖅᖢᑎᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᒃ. ᑕᒪᐃᓐᓂᑦ ᐱᖓᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᐅᒃᑲᓐᓂᓲᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᖃᑎᒌᓲᖑᓪᓗᑎᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᔪᒪᔪᓂᑦ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑦᑎᓲᖑᓪᓗᑎᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ.

Ullumiujuq nunatsiaq atausirmik inungnut kikkutuinnarnut upaktaujunnaqtumik Silattuqsarviqaqput, Aruara Silattuqsarvingat. Silattuqsarviliriniq asingingnik silattuqsarviqutiqaurmat suurluk Nuatik Uiviit Silattuqsarvingat (Nuatik Silattuqsarvik) qakigutiksaliuqpanngittuq Nunalingni Silattuqsarviqutigijaq, titsinta qaujisarvik ilinniarvillu, nunaqaqqaaqsimajunut sivukkaqtaqtaujuq ammalu nunatuinnarmut aullaqłutit silattuqsarvingat ammalu qaujisarvik. Tamainnit pingasut ilinniagaksaqaukkannisuut ammalu iqqanaijaqatigiisuungullutit silattuqsarvingmi ilinniaqtaujumajunit atuinnaumatittisuungullutit Nunatsiarmi.

ᐊᕈᐊᕋ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ ᐋᖅᑭᒃᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ 1981-ᖑᑎᓪᓗᒍ. ᐊᐅᓚᑦᑎᓲᖅ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ. ᐊᒥᓲᓂᖅᓴᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᑎᑦᑎᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑕᐅᒍᑎᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒥᒃ ᐊᕐᕌᒍᒥᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖓᖕᓂᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᐊᕐᕌᒎᖕᓂᒃ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖏᖕᓂᒃ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᖅᑎᑦᑎᒍᓐᓇᓲᑦ ᐊᑐᖅᑕᐅᓲᓂᑦ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᖅᑎᓄᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᖅᑎᑦᑎᓲᑦ ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒥᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᐋᖅᑭᐅᒪᑎᑦᑎᓂᕐᒥᒃ, ᐊᒻᒪᓗ ᐊᓪᓚᒡᕕᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐃᑲᔪᖅᑎᐅᓂᕐᒧᑦ. ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᑎᑦᑎᒍᓐᓇᓲᓪᓗ ᓲᕐᓗᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐋᓐᓂᐊᓯᐅᖅᑎᐅᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ. ᐊᒥᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᕗᐊᑦ ᓯᒥᑦ−ᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᑕᐅᓲᖑᕗᑦ, ᐃᓚᖏᓪᓗ ᔭᓗᓇᐃᑉ−ᒥ, ᐊᒻᒪᓗ ᐃᓚᖏᑦ ᐃᓅᕕᖕᒥ. ᐊᑕᐅᓯᑐᐊᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖅ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑕᐅᓲᖅ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ, ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᐅᓲᖑᓗᐊᖅᖢᓂ “ᓄᓇᑉ ᐃᑭᐊᓂ ᐅᔭᕋᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᑐᑭᓯᑎᑦᑎᒋᐊᙵᐅᑎᖏᖕᓂᒃ” ᐃᓕᓐᓂᐊᑎᑦᑎᓲᖑᓪᓗᑎᑦ.

Aruara Silattuqsarvik aaqqiktaulauqsimavuq 1981-ngutillugu. Aulattisuuq nunalingni ilinniarvingingni. amisuuniqsat silattuqsarvingmi ilinniagaksat nalunaikkutaqtaatittisuut ilinniariiqtaugutit atausirmik arraagumik ilinniariiqtut Nalunaikkutangangnik ammalu marruungnik arraaguungnik akuniutigijuq ilinniariiqtut nalunaikkutangingnik nalunaikkutaqtaaqtittigunnasuut atuqtausuunit iqqanaijaqtinut suurluk ilinniagaksaqaqtittisuut sanajulirinirmik ammalu aaqqiumatittinirmik, ammalu allagvilirinirmut ikajuqtiunirmut. Marruungnik nalunaikkutaqtaatittigunnasuullu suurluk ilinniarnilirinirmut ammalu aanniasiuqtiunirmut ilinniagaksanit. Amisut ilinniagaksat vuat simit−mi ilinniaqtitausuunguvut, ilangillu Jalunaip−mi, ammalu ilangit Inuuvingmi. Atausituaq ilinniagaksaq atuinnaumatitausuuq nunalingni ilinniarvingingni, ilinniaqtiusuunguluaqłuni “nunap ikiani ujaranniarnilirinirmut tukisitittigianngautingingnik” ilinniatittisuungullutit.


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

         Ikiaqqivinga Aruara Silattuqsarvik Nunatsiarmi inungnut kikkutuinnarnut silattuqsarvingat.

         Iikiaqqivinga Nuatik Uiviit Silattuqsarvinga (Nuatik Silattuqsarvik) qakigutiksaliuratit nunalingni silattuqsarvik.

         Ikiaqqivinga Titsinta Qaujisarvik ammalu Ilinniarvik, Nunaqaqqaaqsimajunut sivukkataqtaujuq ammalu nunatuinnarmut aullarluni silattuqsarvingat ammalu qaujisarvik.

         2019 isulittiliqtillugu, Nunatsiarmi gavamangit aaqqiilauqsimavut Nunatsiarmi Silattuqsarvingmi Ilinniarnirmut Qanuqtuurutip Tunngakunganik.

  • ᖃᓄᖅᑑᕈᑎ ᐸᕐᓇᐅᑎᖓ ᑐᑭᒧᐊᖅᑎᑕᐅᖁᓪᓗᒍ ᐊᑐᕆᐊᓯᓂᖏᑦ ᐊᕈᐊᕋ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ ᖁᑦᑎᓂᖅᓴᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᐅᓕᕐᓗᓂ ᓲᕐᓗᒃ ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐱᖃᓯᐅᔾᔨᓗᑎᑦ.

         Qanuqtuuruti parnautinga tukimuaqtitauqullugu aturiasiningit Aruara Silattuqsarvik quttiniqsanit ilinniarviulirluni suurluk sanajulirinirmut piqasiujjilutit.

  • 1974-ᖑᑎᓪᓗᒍ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᖅᓯᓐᓈᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᖅ ᐱᓕᕆᐊᖓ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ ᐱᒋᐊᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ. ᒐᕙᒪᒃᑯᑦ ᖃᓄᖅᑑᕈᑎᖓ ᐅᖃᖅᓯᒪᕗᖅ ᖃᑦᑏᓐᓇᐅᓗᐊᓕᕇᕐᒪᑕ ᓴᓇᔨᐅᔪᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ, ᐊᒻᒪᓗ ᐊᒥᒐᖅᓯᓗᐊᓛᖏᓐᓇᕐᓂᐊᕋᓱᒋᔭᐅᒋᓪᓗᑎᑦ ᓯᕗᓂᒃᓴᑦᑎᓐᓂ.

         1974-ngutillugu iqqanaijaqsinnaat ilinniarniq pilirianga ilinniagaksaq nunatsiarmi pigialauqsimavuq. Gavamakkut qanuqtuurutinga uqaqsimavuq qattiinnaulualiriirmata sanajiujut nunatsiarmi, ammalu amigaqsilualaanginnarniarasugijaugillutit sivuniksattinni.

ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ Nunatsiaq

ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᒃ 45,000 33-ᖑᔪᓂᑦ ᓄᓇᓕᖏᖕᓂ. 46%−ᖑᔪᑦ ᔭᓗᓇᐃᑉ−ᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ. ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᑦ 50% ᐃᓄᖏᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔫᕗᑦ. ᑐᖔᓂᑦᑎᐊᖅ 50% ᐃᓄᐃᑦ ᐊᒥᓲᓂᖏᑦᑕ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᑰᓯᒪᕗᑦ. ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᓄᖏᖕᓂᑦ, 33% ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᑰᕗᑦ, ᐊᒻᒪᓗ 14% ᖁᑦᑎᓐᓂᓕᒃ 9 ᑐᖔᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᓂᑰᕗᑦ. ᐅᓪᓗᒥᐅᔪᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓂᖏᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ ᐊᑦᑎᓂᖅᓴᒦᑦᑐᑦ ᑲᓇᑕᓗᒃᑖᕐᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᔪᑦ ᑕᑯᓐᓇᙳᐊᖅᖢᒋᑦ. 2016−ᖑᑎᓪᓗᒍ, 20% ᐃᓄᐃᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 25-64−ᓄᑦ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᕐᒥᒃ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖃᓚᐅᙱᓚᑦ ᐅᕝᕙᓘᓐᓃᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᓚᐅᙱᓪᓚᑦ. ᐊᒥᓱᑦ ᑕᒪᒃᑯᐊ ᐊᑦᑎᓂᖅᓴᒥᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᔪᑦ ᒥᑭᓂᖅᓴᓃᑦᑐᑦ ᓄᓇᓕᖏᖕᓂ, ᐊᒥᓱᑦ 68−ᐳᓴᓐᑎᒻᒪᕆᐊᓗᖏᑦ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓚᐅᙱᓪᓚᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᖅᓯᒪᒐᑎᑦ 2016−ᖑᑎᓪᓗᒍ.

Nunatsiaq Inuqarmat imannapalungnik 45,000 33-ngujunit nunalingingni. 46%−ngujut Jalunaip−miutaullutit. Imannapalut 50% Inungit Nunaqaqqaaqsimajuuvut. Tungaanittiaq 50% inuit amisuuningitta silattuqsarvingmi ilinniarnikuusimavut. Nunaqaqqaaqsimajut Inungingnit, 33% silattuqsarvirjuarmi ilinniarnikuuvut, ammalu 14% quttinnilik 9 tungaani ilinniaqsimanikuuvut. Ullumiujuq silattuqsarvingmi ilinniariiqsimaningit nunatsiarmi attiniqsamiittut kanataluktaarmi silattuqsarvingmi ilinniariiqsimajut takunnannguaqługit. 2016−ngutillugu, 20% inuit ukiuliit 25-64−nut quttiniqpaarmik nalunaikkutaqalaunngilat uvvaluunniit silattuqsarvingmi ilinniaqsimalaunngillat. Amisut tamakkua attiniqsamik ilinniaqsimajut mikiniqsaniittut nunalingingni, amisut 68−pusantimmarialungit quttiniqpaami ilinniariiqsimalaunngillat nalunaikkutaqtaaqsimagatit 2016−ngutillugu.

ᐅᓪᓗᒥᐅᔪᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ ᐊᑕᐅᓯᕐᒥᒃ ᐃᓄᖕᓄᑦ ᑭᒃᑯᑐᐃᓐᓇᕐᓄᑦ ᐅᐸᒃᑕᐅᔪᓐᓇᖅᑐᒥᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖃᖅᐳᑦ, ᐊᕈᐊᕋ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᑦ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᕆᓂᖅ ᐊᓯᖏᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖁᑎᖃᐅᕐᒪᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᓄᐊᑎᒃ ᐅᐃᕖᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᑦ (ᓄᐊᑎᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ) ᖃᑭᒍᑎᒃᓴᓕᐅᖅᐸᙱᑦᑐᖅ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖁᑎᒋᔭᖅ, ᑎᑦᓯᓐᑕ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᓪᓗ, ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᓄᑦ ᓯᕗᒃᑲᖅᑕᖅᑕᐅᔪᖅ ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᑐᐃᓐᓇᕐᒧᑦ ᐊᐅᓪᓚᖅᖢᑎᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᒃ. ᑕᒪᐃᓐᓂᑦ ᐱᖓᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᐅᒃᑲᓐᓂᓲᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᖃᑎᒌᓲᖑᓪᓗᑎᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᔪᒪᔪᓂᑦ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑦᑎᓲᖑᓪᓗᑎᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ.

Ullumiujuq nunatsiaq atausirmik inungnut kikkutuinnarnut upaktaujunnaqtumik Silattuqsarviqaqput, Aruara Silattuqsarvingat. Silattuqsarviliriniq asingingnik silattuqsarviqutiqaurmat suurluk Nuatik Uiviit Silattuqsarvingat (Nuatik Silattuqsarvik) qakigutiksaliuqpanngittuq Nunalingni Silattuqsarviqutigijaq, titsinta qaujisarvik ilinniarvillu, nunaqaqqaaqsimajunut sivukkaqtaqtaujuq ammalu nunatuinnarmut aullaqłutit silattuqsarvingat ammalu qaujisarvik. Tamainnit pingasut ilinniagaksaqaukkannisuut ammalu iqqanaijaqatigiisuungullutit silattuqsarvingmi ilinniaqtaujumajunit atuinnaumatittisuungullutit Nunatsiarmi.

ᐊᕈᐊᕋ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ ᐋᖅᑭᒃᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ 1981-ᖑᑎᓪᓗᒍ. ᐊᐅᓚᑦᑎᓲᖅ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ. ᐊᒥᓲᓂᖅᓴᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᑎᑦᑎᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑕᐅᒍᑎᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒥᒃ ᐊᕐᕌᒍᒥᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖓᖕᓂᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᐊᕐᕌᒎᖕᓂᒃ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖏᖕᓂᒃ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᖅᑎᑦᑎᒍᓐᓇᓲᑦ ᐊᑐᖅᑕᐅᓲᓂᑦ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᖅᑎᓄᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᖅᑎᑦᑎᓲᑦ ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒥᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᐋᖅᑭᐅᒪᑎᑦᑎᓂᕐᒥᒃ, ᐊᒻᒪᓗ ᐊᓪᓚᒡᕕᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐃᑲᔪᖅᑎᐅᓂᕐᒧᑦ. ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᑎᑦᑎᒍᓐᓇᓲᓪᓗ ᓲᕐᓗᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐋᓐᓂᐊᓯᐅᖅᑎᐅᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ. ᐊᒥᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᕗᐊᑦ ᓯᒥᑦ−ᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᑕᐅᓲᖑᕗᑦ, ᐃᓚᖏᓪᓗ ᔭᓗᓇᐃᑉ−ᒥ, ᐊᒻᒪᓗ ᐃᓚᖏᑦ ᐃᓅᕕᖕᒥ. ᐊᑕᐅᓯᑐᐊᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖅ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑕᐅᓲᖅ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ, ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᐅᓲᖑᓗᐊᖅᖢᓂ “ᓄᓇᑉ ᐃᑭᐊᓂ ᐅᔭᕋᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᑐᑭᓯᑎᑦᑎᒋᐊᙵᐅᑎᖏᖕᓂᒃ” ᐃᓕᓐᓂᐊᑎᑦᑎᓲᖑᓪᓗᑎᑦ.

Aruara Silattuqsarvik aaqqiktaulauqsimavuq 1981-ngutillugu. Aulattisuuq nunalingni ilinniarvingingni. amisuuniqsat silattuqsarvingmi ilinniagaksat nalunaikkutaqtaatittisuut ilinniariiqtaugutit atausirmik arraagumik ilinniariiqtut Nalunaikkutangangnik ammalu marruungnik arraaguungnik akuniutigijuq ilinniariiqtut nalunaikkutangingnik nalunaikkutaqtaaqtittigunnasuut atuqtausuunit iqqanaijaqtinut suurluk ilinniagaksaqaqtittisuut sanajulirinirmik ammalu aaqqiumatittinirmik, ammalu allagvilirinirmut ikajuqtiunirmut. Marruungnik nalunaikkutaqtaatittigunnasuullu suurluk ilinniarnilirinirmut ammalu aanniasiuqtiunirmut ilinniagaksanit. Amisut ilinniagaksat vuat simit−mi ilinniaqtitausuunguvut, ilangillu Jalunaip−mi, ammalu ilangit Inuuvingmi. Atausituaq ilinniagaksaq atuinnaumatitausuuq nunalingni ilinniarvingingni, ilinniaqtiusuunguluaqłuni “nunap ikiani ujaranniarnilirinirmut tukisitittigianngautingingnik” ilinniatittisuungullutit.


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

         Ikiaqqivinga Aruara Silattuqsarvik Nunatsiarmi inungnut kikkutuinnarnut silattuqsarvingat.

         Iikiaqqivinga Nuatik Uiviit Silattuqsarvinga (Nuatik Silattuqsarvik) qakigutiksaliuratit nunalingni silattuqsarvik.

         Ikiaqqivinga Titsinta Qaujisarvik ammalu Ilinniarvik, Nunaqaqqaaqsimajunut sivukkataqtaujuq ammalu nunatuinnarmut aullarluni silattuqsarvingat ammalu qaujisarvik.

         2019 isulittiliqtillugu, Nunatsiarmi gavamangit aaqqiilauqsimavut Nunatsiarmi Silattuqsarvingmi Ilinniarnirmut Qanuqtuurutip Tunngakunganik.

  • ᖃᓄᖅᑑᕈᑎ ᐸᕐᓇᐅᑎᖓ ᑐᑭᒧᐊᖅᑎᑕᐅᖁᓪᓗᒍ ᐊᑐᕆᐊᓯᓂᖏᑦ ᐊᕈᐊᕋ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ ᖁᑦᑎᓂᖅᓴᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᐅᓕᕐᓗᓂ ᓲᕐᓗᒃ ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐱᖃᓯᐅᔾᔨᓗᑎᑦ.

         Qanuqtuuruti parnautinga tukimuaqtitauqullugu aturiasiningit Aruara Silattuqsarvik quttiniqsanit ilinniarviulirluni suurluk sanajulirinirmut piqasiujjilutit.

  • 1974-ᖑᑎᓪᓗᒍ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᖅᓯᓐᓈᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᖅ ᐱᓕᕆᐊᖓ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ ᐱᒋᐊᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ. ᒐᕙᒪᒃᑯᑦ ᖃᓄᖅᑑᕈᑎᖓ ᐅᖃᖅᓯᒪᕗᖅ ᖃᑦᑏᓐᓇᐅᓗᐊᓕᕇᕐᒪᑕ ᓴᓇᔨᐅᔪᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕐᒥ, ᐊᒻᒪᓗ ᐊᒥᒐᖅᓯᓗᐊᓛᖏᓐᓇᕐᓂᐊᕋᓱᒋᔭᐅᒋᓪᓗᑎᑦ ᓯᕗᓂᒃᓴᑦᑎᓐᓂ.

         1974-ngutillugu iqqanaijaqsinnaat ilinniarniq pilirianga ilinniagaksaq nunatsiarmi pigialauqsimavuq. Gavamakkut qanuqtuurutinga uqaqsimavuq qattiinnaulualiriirmata sanajiujut nunatsiarmi, ammalu amigaqsilualaanginnarniarasugijaugillutit sivuniksattinni.

ᓄᓇᕗᑦ Nunavut

ᓄᓇᕗᑦ ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᐃᒪᓐᓇᓂᑦ 38,000 25-ᓂᑦ ᓄᓇᓕᖏᖕᓃᖦᖢᑎᑦ. ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 84%−ᖑᔪᑦ ᓄᓇᕗᒻᒥ ᐃᓄᖏᑦ ᐃᓅᒻᒪᑕ. ᐊᖅᑯᑎᖃᐅᙱᖦᖢᙱᑦ ᓄᓇᓕᐅᔪᓄᑦ ᑲᓱᖅᓯᒪᒐᒃᓴᓂᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᓲᑦ ᐊᒥᓲᓂᖏᑦ ᓄᓇᕗᑉ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ ᐃᒪᓐᓇᐅᕗᑦ ᑐᖔᓂ 70%. ᐊᒥᓲᓂᖏᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 15-ᖑᔪᑦ, 34%−ᑎᖏᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐊᑕᐅᓯᕐᒧᑦ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓪᓗᑎᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖃᖅᐳᑦ.

Nunavut inuqarmat imannanit 38,000 25-nit nunalingingniiłłutit. Imannapaluk 84%−ngujut Nunavummi Inungit inuummata. Aqqutiqaunngiłłunngit nunaliujunut kasuqsimagaksanit. Ilinniariasuut amisuuningit nunavup ilinniarvingingni imannauvut tungaani 70%. Amisuuningit inuit ukiuliit 15-ngujut, 34%−tingit silattuqsarvingmi atausirmut arraagumut ilinniariiqsimallutit nalunaikkutaqaqput.

ᓄᓇᕗᒻᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᑐᐊᖓ, ᓄᓇᕗᒻᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ ᐋᖅᑭᒃᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ 1995−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᐊᒻᒪᓗ ᐱᔨᑦᑎᕋᖅᑐᑦ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᒃ 1,500−ᖑᔪᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓂᑦ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ. ᓄᓇᓕᖕᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕖᑦ ᑕᒪᐃᓐᓂ ᐊᑐᓂ ᓄᓇᓕᖏᖕᓃᑦᑐᒡᒍᑕᐅᕗᑦ. ᐃᓚᖏᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᓄᓇᕗᑦ ᓯᕗᓂᒃᓴᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᓲᑦ, ᐋᑐᕚᒦᖦᖢᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖅ ᐃᓕᖅᑯᓯᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᑦᑎᓲᑦ. ᐊᒥᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᑕᐃᑲᙶᓚᐅᖅᖢᑎᑦ ᐊᓯᐊᓄᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᓲᑦ.

Nunavummi silattuqsarvituanga, Nunavummi Silattuqsarvik aaqqiktaulauqsimavuq 1995−ngutillugu, ammalu pijittiraqtut imannapalungnik 1,500−ngujunit ilinniaqtinit arraagumut. Nunalingni Silattuqsarviit tamainni atuni nunalingingniittuggutauvut. Ilangit ilinniaqtiit Nunavut Sivuniksamut ilinniariasuut, Aatuaamiiłłuni ilinniagaksaq iliqqusilirinirmut ammalu silattuqsarvingmi ilinniarnirmut ilinniaqtittisuut. Amisut ilinniaqtiit taikannguulauqłutit asianut silattuqsarvingmut ilinniariasuut.

ᓄᓇᕗᒻᒥ ᖃᓄᖅᑑᕐᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᒃ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᕆᔮ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᑉ. ᐱᓇᓱᐊᒐᓖᑦ ᓇᓗᓇᐃᖅᓯᓗᑎᑦ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᑭᙴᒪᒋᔭᐅᔪᑦ ᖃᐅᔨᓴᖅᑕᐅᔭᕆᐊᓖᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᕆᑕᐅᔭᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᐅᔨᓴᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐅᖃᐅᔾᔪᐃᔨᐅᓲᑦ ᓄᓇᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ. ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᓪᓗ ᐃᑲᔪᖅᑐᐃᓲᖑᕗᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᖃᐅᔨᓴᖅᑎᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐊᑐᕐᔫᒥᑎᑦᑎᓇᓱᐊᓲᖅ ᐊᒻᒪᓗ ᐸᐸᑦᑎᓗᑎᑦ ᐱᖅᑯᓯᑐᖃᖅᑎᒍᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᖃᐅᔨᒪᓂᖏᖕᓂᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᐊᐅᓚᔾᔪᓯᐅᔪᓂᑦ.

Nunavummi Qanuqtuurnirmut ammalu Qaujisarvik avittuqsimanirijaa silattuqsarvip. Pinasuagaliit nalunaiqsilutit nunalingni kinnguumagijaujut qaujisaqtaujarialiit ammalu qaritaujalirinirmut ammalu qaujisaqtulirinirmut uqaujjuijiusuut Nunavut Gavamangingnut. Qaujisarvillu ikajuqtuisuunguvuq Silattuqsarvingmi qaujisaqtinut ammalu aturjuumitittinasuasuuq ammalu papattilutit piqqusituqaqtigut Inuit Qaujimaningingnik ammalu aulajjusiujunit.

 


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

        Ikiaqqivinga Nunavut Silattuqsarvingata Nunavummi Inungnut kikkutuinnarnut silattuqsarvik

         Inungnit Kikkutuinnarnit Qaujisaariujuq Nunavut Silattuqsarvip qulinut arraagunut qanuqtuuruti parnautinga

  • ᐃᑭᐊᖅᑭᕕᖓ ᓄᓇᕗᑦ ᓯᕗᓂᒃᓴᕗᑦ, ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ (ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ ᑐᑭᓕᒃ “ᐱᓕᕆᕝᕕᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑐᓕᕐᓇᕐᕕᒃ”) ᐋᑐᐋᒦᑦᑐᖅ ᐊᒻᒪᓗ ᐱᓕᕆᐊᖃᓲᑦ ᐃᓄᖕᓂᒃ ᒪᒃᑯᑦᑐᓂᒃ ᐃᓕᖅᑯᓯᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓗᓂ ᑕᒪᒃᑯᐊᓗ ᖃᐅᔨᒪᔭᐅᔭᕆᐊᓖᑦ ᓄᓇᕗᑦ ᐱᕙᓪᓕᐊᖁᓪᓗᒍ.

          Ikiaqqivinga Nunavut Sivuniksavut, silattuqsarvik (Inuktitut tukilik “pilirivvik ammalu silatulirnarvik”) Aatuaamiittuq ammalu piliriaqasuut inungnik makkuttunik iliqqusirmut ammalu silattuqsarvingmi ilinniarluni tamakkualu qaujimajaujarialiit nunavut pivalliaqullugu.

        


 

ᓄᓇᕗᑦ Nunavut

ᓄᓇᕗᑦ ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᐃᒪᓐᓇᓂᑦ 38,000 25-ᓂᑦ ᓄᓇᓕᖏᖕᓃᖦᖢᑎᑦ. ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 84%−ᖑᔪᑦ ᓄᓇᕗᒻᒥ ᐃᓄᖏᑦ ᐃᓅᒻᒪᑕ. ᐊᖅᑯᑎᖃᐅᙱᖦᖢᙱᑦ ᓄᓇᓕᐅᔪᓄᑦ ᑲᓱᖅᓯᒪᒐᒃᓴᓂᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᓲᑦ ᐊᒥᓲᓂᖏᑦ ᓄᓇᕗᑉ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ ᐃᒪᓐᓇᐅᕗᑦ ᑐᖔᓂ 70%. ᐊᒥᓲᓂᖏᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 15-ᖑᔪᑦ, 34%−ᑎᖏᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐊᑕᐅᓯᕐᒧᑦ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓪᓗᑎᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖃᖅᐳᑦ.

Nunavut inuqarmat imannanit 38,000 25-nit nunalingingniiłłutit. Imannapaluk 84%−ngujut Nunavummi Inungit inuummata. Aqqutiqaunngiłłunngit nunaliujunut kasuqsimagaksanit. Ilinniariasuut amisuuningit nunavup ilinniarvingingni imannauvut tungaani 70%. Amisuuningit inuit ukiuliit 15-ngujut, 34%−tingit silattuqsarvingmi atausirmut arraagumut ilinniariiqsimallutit nalunaikkutaqaqput.

ᓄᓇᕗᒻᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᑐᐊᖓ, ᓄᓇᕗᒻᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ ᐋᖅᑭᒃᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ 1995−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᐊᒻᒪᓗ ᐱᔨᑦᑎᕋᖅᑐᑦ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᒃ 1,500−ᖑᔪᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓂᑦ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ. ᓄᓇᓕᖕᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕖᑦ ᑕᒪᐃᓐᓂ ᐊᑐᓂ ᓄᓇᓕᖏᖕᓃᑦᑐᒡᒍᑕᐅᕗᑦ. ᐃᓚᖏᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᓄᓇᕗᑦ ᓯᕗᓂᒃᓴᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᓲᑦ, ᐋᑐᕚᒦᖦᖢᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖅ ᐃᓕᖅᑯᓯᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᑦᑎᓲᑦ. ᐊᒥᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᑕᐃᑲᙶᓚᐅᖅᖢᑎᑦ ᐊᓯᐊᓄᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᓲᑦ.

Nunavummi silattuqsarvituanga, Nunavummi Silattuqsarvik aaqqiktaulauqsimavuq 1995−ngutillugu, ammalu pijittiraqtut imannapalungnik 1,500−ngujunit ilinniaqtinit arraagumut. Nunalingni Silattuqsarviit tamainni atuni nunalingingniittuggutauvut. Ilangit ilinniaqtiit Nunavut Sivuniksamut ilinniariasuut, Aatuaamiiłłuni ilinniagaksaq iliqqusilirinirmut ammalu silattuqsarvingmi ilinniarnirmut ilinniaqtittisuut. Amisut ilinniaqtiit taikannguulauqłutit asianut silattuqsarvingmut ilinniariasuut.

ᓄᓇᕗᒻᒥ ᖃᓄᖅᑑᕐᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᒃ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᕆᔮ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᑉ. ᐱᓇᓱᐊᒐᓖᑦ ᓇᓗᓇᐃᖅᓯᓗᑎᑦ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᑭᙴᒪᒋᔭᐅᔪᑦ ᖃᐅᔨᓴᖅᑕᐅᔭᕆᐊᓖᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᕆᑕᐅᔭᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᐅᔨᓴᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐅᖃᐅᔾᔪᐃᔨᐅᓲᑦ ᓄᓇᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ. ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᓪᓗ ᐃᑲᔪᖅᑐᐃᓲᖑᕗᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᖃᐅᔨᓴᖅᑎᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐊᑐᕐᔫᒥᑎᑦᑎᓇᓱᐊᓲᖅ ᐊᒻᒪᓗ ᐸᐸᑦᑎᓗᑎᑦ ᐱᖅᑯᓯᑐᖃᖅᑎᒍᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᖃᐅᔨᒪᓂᖏᖕᓂᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᐊᐅᓚᔾᔪᓯᐅᔪᓂᑦ.

Nunavummi Qanuqtuurnirmut ammalu Qaujisarvik avittuqsimanirijaa silattuqsarvip. Pinasuagaliit nalunaiqsilutit nunalingni kinnguumagijaujut qaujisaqtaujarialiit ammalu qaritaujalirinirmut ammalu qaujisaqtulirinirmut uqaujjuijiusuut Nunavut Gavamangingnut. Qaujisarvillu ikajuqtuisuunguvuq Silattuqsarvingmi qaujisaqtinut ammalu aturjuumitittinasuasuuq ammalu papattilutit piqqusituqaqtigut Inuit Qaujimaningingnik ammalu aulajjusiujunit.

 


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

        Ikiaqqivinga Nunavut Silattuqsarvingata Nunavummi Inungnut kikkutuinnarnut silattuqsarvik

         Inungnit Kikkutuinnarnit Qaujisaariujuq Nunavut Silattuqsarvip qulinut arraagunut qanuqtuuruti parnautinga

  • ᐃᑭᐊᖅᑭᕕᖓ ᓄᓇᕗᑦ ᓯᕗᓂᒃᓴᕗᑦ, ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ (ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ ᑐᑭᓕᒃ “ᐱᓕᕆᕝᕕᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑐᓕᕐᓇᕐᕕᒃ”) ᐋᑐᐋᒦᑦᑐᖅ ᐊᒻᒪᓗ ᐱᓕᕆᐊᖃᓲᑦ ᐃᓄᖕᓂᒃ ᒪᒃᑯᑦᑐᓂᒃ ᐃᓕᖅᑯᓯᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓗᓂ ᑕᒪᒃᑯᐊᓗ ᖃᐅᔨᒪᔭᐅᔭᕆᐊᓖᑦ ᓄᓇᕗᑦ ᐱᕙᓪᓕᐊᖁᓪᓗᒍ.

          Ikiaqqivinga Nunavut Sivuniksavut, silattuqsarvik (Inuktitut tukilik “pilirivvik ammalu silatulirnarvik”) Aatuaamiittuq ammalu piliriaqasuut inungnik makkuttunik iliqqusirmut ammalu silattuqsarvingmi ilinniarluni tamakkualu qaujimajaujarialiit nunavut pivalliaqullugu.

        


 

ᓄᓇᕗᑦ Nunavut

ᓄᓇᕗᑦ ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᐃᒪᓐᓇᓂᑦ 38,000 25-ᓂᑦ ᓄᓇᓕᖏᖕᓃᖦᖢᑎᑦ. ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 84%−ᖑᔪᑦ ᓄᓇᕗᒻᒥ ᐃᓄᖏᑦ ᐃᓅᒻᒪᑕ. ᐊᖅᑯᑎᖃᐅᙱᖦᖢᙱᑦ ᓄᓇᓕᐅᔪᓄᑦ ᑲᓱᖅᓯᒪᒐᒃᓴᓂᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᓲᑦ ᐊᒥᓲᓂᖏᑦ ᓄᓇᕗᑉ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ ᐃᒪᓐᓇᐅᕗᑦ ᑐᖔᓂ 70%. ᐊᒥᓲᓂᖏᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 15-ᖑᔪᑦ, 34%−ᑎᖏᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐊᑕᐅᓯᕐᒧᑦ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᓪᓗᑎᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖃᖅᐳᑦ.

Nunavut inuqarmat imannanit 38,000 25-nit nunalingingniiłłutit. Imannapaluk 84%−ngujut Nunavummi Inungit inuummata. Aqqutiqaunngiłłunngit nunaliujunut kasuqsimagaksanit. Ilinniariasuut amisuuningit nunavup ilinniarvingingni imannauvut tungaani 70%. Amisuuningit inuit ukiuliit 15-ngujut, 34%−tingit silattuqsarvingmi atausirmut arraagumut ilinniariiqsimallutit nalunaikkutaqaqput.

ᓄᓇᕗᒻᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᑐᐊᖓ, ᓄᓇᕗᒻᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ ᐋᖅᑭᒃᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ 1995−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᐊᒻᒪᓗ ᐱᔨᑦᑎᕋᖅᑐᑦ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᒃ 1,500−ᖑᔪᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓂᑦ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ. ᓄᓇᓕᖕᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕖᑦ ᑕᒪᐃᓐᓂ ᐊᑐᓂ ᓄᓇᓕᖏᖕᓃᑦᑐᒡᒍᑕᐅᕗᑦ. ᐃᓚᖏᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᓄᓇᕗᑦ ᓯᕗᓂᒃᓴᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᓲᑦ, ᐋᑐᕚᒦᖦᖢᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖅ ᐃᓕᖅᑯᓯᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᑦᑎᓲᑦ. ᐊᒥᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᑕᐃᑲᙶᓚᐅᖅᖢᑎᑦ ᐊᓯᐊᓄᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᓲᑦ.

Nunavummi silattuqsarvituanga, Nunavummi Silattuqsarvik aaqqiktaulauqsimavuq 1995−ngutillugu, ammalu pijittiraqtut imannapalungnik 1,500−ngujunit ilinniaqtinit arraagumut. Nunalingni Silattuqsarviit tamainni atuni nunalingingniittuggutauvut. Ilangit ilinniaqtiit Nunavut Sivuniksamut ilinniariasuut, Aatuaamiiłłuni ilinniagaksaq iliqqusilirinirmut ammalu silattuqsarvingmi ilinniarnirmut ilinniaqtittisuut. Amisut ilinniaqtiit taikannguulauqłutit asianut silattuqsarvingmut ilinniariasuut.

ᓄᓇᕗᒻᒥ ᖃᓄᖅᑑᕐᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᒃ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᕆᔮ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᑉ. ᐱᓇᓱᐊᒐᓖᑦ ᓇᓗᓇᐃᖅᓯᓗᑎᑦ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᑭᙴᒪᒋᔭᐅᔪᑦ ᖃᐅᔨᓴᖅᑕᐅᔭᕆᐊᓖᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᕆᑕᐅᔭᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᐅᔨᓴᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐅᖃᐅᔾᔪᐃᔨᐅᓲᑦ ᓄᓇᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ. ᖃᐅᔨᓴᕐᕕᓪᓗ ᐃᑲᔪᖅᑐᐃᓲᖑᕗᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᖃᐅᔨᓴᖅᑎᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐊᑐᕐᔫᒥᑎᑦᑎᓇᓱᐊᓲᖅ ᐊᒻᒪᓗ ᐸᐸᑦᑎᓗᑎᑦ ᐱᖅᑯᓯᑐᖃᖅᑎᒍᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᖃᐅᔨᒪᓂᖏᖕᓂᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᐊᐅᓚᔾᔪᓯᐅᔪᓂᑦ.

Nunavummi Qanuqtuurnirmut ammalu Qaujisarvik avittuqsimanirijaa silattuqsarvip. Pinasuagaliit nalunaiqsilutit nunalingni kinnguumagijaujut qaujisaqtaujarialiit ammalu qaritaujalirinirmut ammalu qaujisaqtulirinirmut uqaujjuijiusuut Nunavut Gavamangingnut. Qaujisarvillu ikajuqtuisuunguvuq Silattuqsarvingmi qaujisaqtinut ammalu aturjuumitittinasuasuuq ammalu papattilutit piqqusituqaqtigut Inuit Qaujimaningingnik ammalu aulajjusiujunit.

 


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

        Ikiaqqivinga Nunavut Silattuqsarvingata Nunavummi Inungnut kikkutuinnarnut silattuqsarvik

         Inungnit Kikkutuinnarnit Qaujisaariujuq Nunavut Silattuqsarvip qulinut arraagunut qanuqtuuruti parnautinga

  • ᐃᑭᐊᖅᑭᕕᖓ ᓄᓇᕗᑦ ᓯᕗᓂᒃᓴᕗᑦ, ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ (ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ ᑐᑭᓕᒃ “ᐱᓕᕆᕝᕕᒃ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑐᓕᕐᓇᕐᕕᒃ”) ᐋᑐᐋᒦᑦᑐᖅ ᐊᒻᒪᓗ ᐱᓕᕆᐊᖃᓲᑦ ᐃᓄᖕᓂᒃ ᒪᒃᑯᑦᑐᓂᒃ ᐃᓕᖅᑯᓯᕐᒧᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓗᓂ ᑕᒪᒃᑯᐊᓗ ᖃᐅᔨᒪᔭᐅᔭᕆᐊᓖᑦ ᓄᓇᕗᑦ ᐱᕙᓪᓕᐊᖁᓪᓗᒍ.

          Ikiaqqivinga Nunavut Sivuniksavut, silattuqsarvik (Inuktitut tukilik “pilirivvik ammalu silatulirnarvik”) Aatuaamiittuq ammalu piliriaqasuut inungnik makkuttunik iliqqusirmut ammalu silattuqsarvingmi ilinniarluni tamakkualu qaujimajaujarialiit nunavut pivalliaqullugu.

        


 

ᒫᓂᑑᕙᑉ ᐅᐊᖕᓇᖓ Maanituuvap Uangnanga

ᒫᓂᑑᕙᑉ ᐅᐊᖕᓇᖓ ᑐᑭᓯᖃᖅᑎᑕᐅᓪᓗᓂ ᑲᓇᑕᒥ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᒧᑦ 67%−ᐸᓘᓪᓗᓂ ᑲᓇᑕᒥ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖓᓂᒃ, ᑭᓯᐊᓂᓕ ᐃᓄᖏᑦ 8% ᑐᖔᓃᖦᖢᑎᑦ, ᐅᖓᑖᓃᑦᑐᑦ 88,000. ᐅᔭᕋᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒧᑦ ᑐᑦᑕᕐᕕᖓ ᑖᒻᓴᓐ−ᒥ, ᐃᓄᓕᒃ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᒃ 14,000, ᐊᖏᓛᖑᕗᖅ ᓄᓇᓕᖓᑦ ᑲᓇᑕᑉ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖓᑕ ᐅᐊᖕᓇᖓᓂ; ᐹᔅ, ᐅᔭᕋᓐᓂᐊᕐᕕᑐᖃᕕᓂᐅᓚᐅᖅᓯᒪᔪᖅ ᓄᓇᓕᒃ, ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᑐᖔᓃᑦᑐᓂᑦ 6,000 ᐃᓄᖕᓂᒃ. ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 75%−ᖑᔪᑦ ᐃᓄᖏᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᒨᕗᑦ, ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 50%−ᖏᑦ ᐊᓪᓚᐃᑦ ᓄᓇᖏᖕᓂᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᙱᑦᑐᑦ ᐅᖓᑖᓃᓗᐊᓲᑦ 75%−ᖏᖕᓂ, ᐊᒻᒪᓗ 52% ᐃᓄᖏᑦ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᒥ 12-ᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᙱᑦᑐᒡᒍᑕᐅᓪᓗᑎᑦ.

Maanituuvap Uangnanga tukisiqaqtitaulluni kanatami avittuqsimajumut 67%− paluulluni Kanatami avittuqsimaninganik, kisianili inungit 8% tungaaniiłłutit, ungataaniittut 88,000. Ujaranniarnirmut tuttarvinga Taamsan−mi, inulik imannapalungnik 14,000, angilaanguvuq nunalingat kanatap avittuqsimaningata uangnangani; Paas, ujaranniarvituqaviniulauqsimajuq nunalik, Inuqarmat tungaaniittunit 6,000 inungnik. Imannapaluk 75%−ngujut Inungit nunaqaqqaaqsimamuuvut, imannapaluk 50%−ngit Allait Nunangingnimiutaullutit iqqanaijanngittut ungataaniiluasuut 75%−ngingni, ammalu 52% inungit quttiniqpaami 12-mi ilinniariiqsimanngittuggutaullutit.

2004-ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᒫᓂᑑᕙ ᒐᕙᒪᖓ ᐊᓯᔾᔩᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᑭᕙᓪᓕᕐᒥ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕈᖅᑎᑕᐅᓪᓗᓂ ᐅᐊᖕᓇᒥ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᑦ 1,800−ᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᖁᑎᓕᒃ ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖏᖕᓂ (ᑖᒻᑉᓴᓐ ᐊᒻᒪᓗ ᐹᔅ). ᐊᒥᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖏᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒃᑲᓐᓂᕐᓂᖏᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᓗᐊᓲᑦ, ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᐊᕐᕌᒎᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᒐᒃᓴᓂᑦ, ᐱᖓᓱᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᕈᑎᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕈᑎᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᐅᕆᓪᓗᑎᓪᓗ ᑭᓱᑐᐃᓐᓇᕐᓄᑦ ᓴᓇᙳᐊᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᓪᓗ, ᓇᖕᒥᓂᖁᑎᖃᕐᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐱᕙᓪᓕᐊᑎᑦᑎᓂᕐᒧᑦ, ᐊᓯᖏᓪᓗ, ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᓂᖏᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᓲᑦ ᒪᕐᕉᖕᓄᑦ ᐊᕐᕌᒎᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ  ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕈᓐᓇᓲᖑᓪᓗᑎᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐱᔭᕇᖅᓯᓗᐊᓲᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒥᒃ ᒪᕐᕉᓐᓂᓪᓘᓐᓃᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᒥᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᓯᖏᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᒃᑲᓐᓂᓚᐅᙱᓐᓂᕐᒥᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᓄᑦ.

2004-ngutillugu, Maanituuva gavamanga asijjiilauqsimavuq Kivallirmi Nunalingni Silattuqsarvinganik silattuqsarvirjuaruqtitaulluni uangnami. Silattuqsarvirjuaq imannapalungnit 1,800−nit ilinniaqtiqutilik marruungnik silattuqsarvingingni (Taampsan ammalu Paas). Amisut ilinniagaksangit innait ilinniakkannirningingnut ilinniagaksaqaluasuut, sanajulirinirmut, ammalu marruungnik arraaguungnik ilinniariiqtut nalunaikkutaqtaagaksanit, pingasunut arraagunut ilinniariirutit nalunaikkutaqtaarutinik ilinniagaksaqaurillutillu kisutuinnarnut sanannguaqtulirinirmullu, nangminiqutiqarnirmut, ammalu nunalingni pivalliatittinirmut, asingillu, ammaluttauq ukiuqtaqtumi ammalu nunaqaqqaaqsimajut ilinniaqtauningit ilinniagaksausuut marruungnut arraaguungnut ilinniariiqtut nalunaikkutaqtaarunnasuungullutit. Ilinniaqtiit pijariiqsiluasuut atausirmik marruunnilluunniik ilinniaqtamingnik Silattuqsarvirjuaq Ukiuqtaqtumi asingingnut ilinniariakkannilaunnginnirmingnik silattuqsarvirjuarnut.

12-ᖑᖕᒪᑕ “ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᓂᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕖᑦ” ᒥᑭᓐᓂᖅᓴᓂᑦ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐊᔾᔨᒌᙱᑦᑐᕈᓘᔭᕐᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᖅᑎᑦᑎᓲᑦ, ᖃᑦᑏᓐᓇᐅᓪᓗᑎᑦ ᐃᓕᑕᕆᔭᐅᓯᒪᔪᑦ ᐱᓕᕆᐊᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᐋᓐᓂᐊᖅᑕᐃᓕᒪᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐃᓄᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ ᐊᒥᓱᑦ ᐊᔾᔨᒌᙱᑦᑐᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᖏᓐᓇᕋᒃᓴᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᖃᕆᑕᐅᔭᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᑯᕇ ᐊᓪᓚᐃᑦ ᐅᖃᐅᓯᖓᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᖅ, ᐋᓐᓂᖅᑐᓄᑦ ᑲᒪᔾᔪᑏᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᐅᐊᑦᑎᔩᑦ ᓇᓄᕐᓂᑦ. ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᓂᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖏᖕᓂ 1,381−ᖑᔪᑦ ᐊᑎᓕᐅᖅᓯᒪᓚᐅᖅᓯᒪᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᐅᓪᓗᑎᑦ 2018−ᖑᑎᓪᓗᒍ.

12-ngungmata “avittuqsimajunit silattuqsarviit” mikinniqsanit nunalingni ajjigiinngitturuluujarnit ilinniagaksaqaqtittisuut, qattiinnaullutit ilitarijausimajut piliriat ilinniagaksat ilinniaqtit suurluk aanniaqtailimajulirinirmut, inulirinirmut, ammalu sanajulirinirmut, ammaluttauq amisut ajjigiinngittut ilinniaqtaunginnaraksat suurluk qaritaujalirinirmut, Kurii Allait uqausingangnik ilinniarniq, aanniqtunut kamajjutiit, ammalu uattijiit nanurnit. Avittuqsimajunit silattuqsarvingingni 1,381−ngujut atiliuqsimalauqsimajut silattuqsarvingmut ilinniaqtiullutit 2018−ngutillugu.


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

         Ikiaqqivinga Silattuqsarvirjuangat Ukiuqtaqtumi

         2019 Qanuqtuuruti Parnautingat silattuqsarvirjuangata ukiuqtaqtup


 

ᒫᓂᑑᕙᑉ ᐅᐊᖕᓇᖓ Maanituuvap Uangnanga

ᒫᓂᑑᕙᑉ ᐅᐊᖕᓇᖓ ᑐᑭᓯᖃᖅᑎᑕᐅᓪᓗᓂ ᑲᓇᑕᒥ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᒧᑦ 67%−ᐸᓘᓪᓗᓂ ᑲᓇᑕᒥ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖓᓂᒃ, ᑭᓯᐊᓂᓕ ᐃᓄᖏᑦ 8% ᑐᖔᓃᖦᖢᑎᑦ, ᐅᖓᑖᓃᑦᑐᑦ 88,000. ᐅᔭᕋᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒧᑦ ᑐᑦᑕᕐᕕᖓ ᑖᒻᓴᓐ−ᒥ, ᐃᓄᓕᒃ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᒃ 14,000, ᐊᖏᓛᖑᕗᖅ ᓄᓇᓕᖓᑦ ᑲᓇᑕᑉ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖓᑕ ᐅᐊᖕᓇᖓᓂ; ᐹᔅ, ᐅᔭᕋᓐᓂᐊᕐᕕᑐᖃᕕᓂᐅᓚᐅᖅᓯᒪᔪᖅ ᓄᓇᓕᒃ, ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᑐᖔᓃᑦᑐᓂᑦ 6,000 ᐃᓄᖕᓂᒃ. ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 75%−ᖑᔪᑦ ᐃᓄᖏᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᒨᕗᑦ, ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 50%−ᖏᑦ ᐊᓪᓚᐃᑦ ᓄᓇᖏᖕᓂᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᙱᑦᑐᑦ ᐅᖓᑖᓃᓗᐊᓲᑦ 75%−ᖏᖕᓂ, ᐊᒻᒪᓗ 52% ᐃᓄᖏᑦ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᒥ 12-ᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᙱᑦᑐᒡᒍᑕᐅᓪᓗᑎᑦ.

Maanituuvap Uangnanga tukisiqaqtitaulluni kanatami avittuqsimajumut 67%− paluulluni Kanatami avittuqsimaninganik, kisianili inungit 8% tungaaniiłłutit, ungataaniittut 88,000. Ujaranniarnirmut tuttarvinga Taamsan−mi, inulik imannapalungnik 14,000, angilaanguvuq nunalingat kanatap avittuqsimaningata uangnangani; Paas, ujaranniarvituqaviniulauqsimajuq nunalik, Inuqarmat tungaaniittunit 6,000 inungnik. Imannapaluk 75%−ngujut Inungit nunaqaqqaaqsimamuuvut, imannapaluk 50%−ngit Allait Nunangingnimiutaullutit iqqanaijanngittut ungataaniiluasuut 75%−ngingni, ammalu 52% inungit quttiniqpaami 12-mi ilinniariiqsimanngittuggutaullutit.

2004-ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᒫᓂᑑᕙ ᒐᕙᒪᖓ ᐊᓯᔾᔩᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᑭᕙᓪᓕᕐᒥ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕈᖅᑎᑕᐅᓪᓗᓂ ᐅᐊᖕᓇᒥ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᑦ 1,800−ᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᖁᑎᓕᒃ ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖏᖕᓂ (ᑖᒻᑉᓴᓐ ᐊᒻᒪᓗ ᐹᔅ). ᐊᒥᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖏᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒃᑲᓐᓂᕐᓂᖏᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᓗᐊᓲᑦ, ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᐊᕐᕌᒎᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᒐᒃᓴᓂᑦ, ᐱᖓᓱᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᕈᑎᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕈᑎᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᐅᕆᓪᓗᑎᓪᓗ ᑭᓱᑐᐃᓐᓇᕐᓄᑦ ᓴᓇᙳᐊᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᓪᓗ, ᓇᖕᒥᓂᖁᑎᖃᕐᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐱᕙᓪᓕᐊᑎᑦᑎᓂᕐᒧᑦ, ᐊᓯᖏᓪᓗ, ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᓂᖏᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᓲᑦ ᒪᕐᕉᖕᓄᑦ ᐊᕐᕌᒎᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ  ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕈᓐᓇᓲᖑᓪᓗᑎᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐱᔭᕇᖅᓯᓗᐊᓲᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒥᒃ ᒪᕐᕉᓐᓂᓪᓘᓐᓃᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᒥᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᓯᖏᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᒃᑲᓐᓂᓚᐅᙱᓐᓂᕐᒥᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᓄᑦ.

2004-ngutillugu, Maanituuva gavamanga asijjiilauqsimavuq Kivallirmi Nunalingni Silattuqsarvinganik silattuqsarvirjuaruqtitaulluni uangnami. Silattuqsarvirjuaq imannapalungnit 1,800−nit ilinniaqtiqutilik marruungnik silattuqsarvingingni (Taampsan ammalu Paas). Amisut ilinniagaksangit innait ilinniakkannirningingnut ilinniagaksaqaluasuut, sanajulirinirmut, ammalu marruungnik arraaguungnik ilinniariiqtut nalunaikkutaqtaagaksanit, pingasunut arraagunut ilinniariirutit nalunaikkutaqtaarutinik ilinniagaksaqaurillutillu kisutuinnarnut sanannguaqtulirinirmullu, nangminiqutiqarnirmut, ammalu nunalingni pivalliatittinirmut, asingillu, ammaluttauq ukiuqtaqtumi ammalu nunaqaqqaaqsimajut ilinniaqtauningit ilinniagaksausuut marruungnut arraaguungnut ilinniariiqtut nalunaikkutaqtaarunnasuungullutit. Ilinniaqtiit pijariiqsiluasuut atausirmik marruunnilluunniik ilinniaqtamingnik Silattuqsarvirjuaq Ukiuqtaqtumi asingingnut ilinniariakkannilaunnginnirmingnik silattuqsarvirjuarnut.

12-ᖑᖕᒪᑕ “ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᓂᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕖᑦ” ᒥᑭᓐᓂᖅᓴᓂᑦ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐊᔾᔨᒌᙱᑦᑐᕈᓘᔭᕐᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᖅᑎᑦᑎᓲᑦ, ᖃᑦᑏᓐᓇᐅᓪᓗᑎᑦ ᐃᓕᑕᕆᔭᐅᓯᒪᔪᑦ ᐱᓕᕆᐊᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᐋᓐᓂᐊᖅᑕᐃᓕᒪᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐃᓄᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ ᐊᒥᓱᑦ ᐊᔾᔨᒌᙱᑦᑐᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᖏᓐᓇᕋᒃᓴᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᖃᕆᑕᐅᔭᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᑯᕇ ᐊᓪᓚᐃᑦ ᐅᖃᐅᓯᖓᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᖅ, ᐋᓐᓂᖅᑐᓄᑦ ᑲᒪᔾᔪᑏᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᐅᐊᑦᑎᔩᑦ ᓇᓄᕐᓂᑦ. ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᓂᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖏᖕᓂ 1,381−ᖑᔪᑦ ᐊᑎᓕᐅᖅᓯᒪᓚᐅᖅᓯᒪᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᐅᓪᓗᑎᑦ 2018−ᖑᑎᓪᓗᒍ.

12-ngungmata “avittuqsimajunit silattuqsarviit” mikinniqsanit nunalingni ajjigiinngitturuluujarnit ilinniagaksaqaqtittisuut, qattiinnaullutit ilitarijausimajut piliriat ilinniagaksat ilinniaqtit suurluk aanniaqtailimajulirinirmut, inulirinirmut, ammalu sanajulirinirmut, ammaluttauq amisut ajjigiinngittut ilinniaqtaunginnaraksat suurluk qaritaujalirinirmut, Kurii Allait uqausingangnik ilinniarniq, aanniqtunut kamajjutiit, ammalu uattijiit nanurnit. Avittuqsimajunit silattuqsarvingingni 1,381−ngujut atiliuqsimalauqsimajut silattuqsarvingmut ilinniaqtiullutit 2018−ngutillugu.


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

         Ikiaqqivinga Silattuqsarvirjuangat Ukiuqtaqtumi

         2019 Qanuqtuuruti Parnautingat silattuqsarvirjuangata ukiuqtaqtup


 

ᒫᓂᑑᕙᑉ ᐅᐊᖕᓇᖓ Maanituuvap Uangnanga

ᒫᓂᑑᕙᑉ ᐅᐊᖕᓇᖓ ᑐᑭᓯᖃᖅᑎᑕᐅᓪᓗᓂ ᑲᓇᑕᒥ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᒧᑦ 67%−ᐸᓘᓪᓗᓂ ᑲᓇᑕᒥ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖓᓂᒃ, ᑭᓯᐊᓂᓕ ᐃᓄᖏᑦ 8% ᑐᖔᓃᖦᖢᑎᑦ, ᐅᖓᑖᓃᑦᑐᑦ 88,000. ᐅᔭᕋᓐᓂᐊᕐᓂᕐᒧᑦ ᑐᑦᑕᕐᕕᖓ ᑖᒻᓴᓐ−ᒥ, ᐃᓄᓕᒃ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᒃ 14,000, ᐊᖏᓛᖑᕗᖅ ᓄᓇᓕᖓᑦ ᑲᓇᑕᑉ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖓᑕ ᐅᐊᖕᓇᖓᓂ; ᐹᔅ, ᐅᔭᕋᓐᓂᐊᕐᕕᑐᖃᕕᓂᐅᓚᐅᖅᓯᒪᔪᖅ ᓄᓇᓕᒃ, ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᑐᖔᓃᑦᑐᓂᑦ 6,000 ᐃᓄᖕᓂᒃ. ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 75%−ᖑᔪᑦ ᐃᓄᖏᑦ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᒨᕗᑦ, ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᒃ 50%−ᖏᑦ ᐊᓪᓚᐃᑦ ᓄᓇᖏᖕᓂᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ ᐃᖅᑲᓇᐃᔭᙱᑦᑐᑦ ᐅᖓᑖᓃᓗᐊᓲᑦ 75%−ᖏᖕᓂ, ᐊᒻᒪᓗ 52% ᐃᓄᖏᑦ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᒥ 12-ᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᓯᒪᙱᑦᑐᒡᒍᑕᐅᓪᓗᑎᑦ.

Maanituuvap Uangnanga tukisiqaqtitaulluni kanatami avittuqsimajumut 67%− paluulluni Kanatami avittuqsimaninganik, kisianili inungit 8% tungaaniiłłutit, ungataaniittut 88,000. Ujaranniarnirmut tuttarvinga Taamsan−mi, inulik imannapalungnik 14,000, angilaanguvuq nunalingat kanatap avittuqsimaningata uangnangani; Paas, ujaranniarvituqaviniulauqsimajuq nunalik, Inuqarmat tungaaniittunit 6,000 inungnik. Imannapaluk 75%−ngujut Inungit nunaqaqqaaqsimamuuvut, imannapaluk 50%−ngit Allait Nunangingnimiutaullutit iqqanaijanngittut ungataaniiluasuut 75%−ngingni, ammalu 52% inungit quttiniqpaami 12-mi ilinniariiqsimanngittuggutaullutit.

2004-ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᒫᓂᑑᕙ ᒐᕙᒪᖓ ᐊᓯᔾᔩᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᑭᕙᓪᓕᕐᒥ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕈᖅᑎᑕᐅᓪᓗᓂ ᐅᐊᖕᓇᒥ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᑦ 1,800−ᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᖁᑎᓕᒃ ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖏᖕᓂ (ᑖᒻᑉᓴᓐ ᐊᒻᒪᓗ ᐹᔅ). ᐊᒥᓱᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖏᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒃᑲᓐᓂᕐᓂᖏᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᓗᐊᓲᑦ, ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᐊᕐᕌᒎᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᒐᒃᓴᓂᑦ, ᐱᖓᓱᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᕈᑎᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕈᑎᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᐅᕆᓪᓗᑎᓪᓗ ᑭᓱᑐᐃᓐᓇᕐᓄᑦ ᓴᓇᙳᐊᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᓪᓗ, ᓇᖕᒥᓂᖁᑎᖃᕐᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐱᕙᓪᓕᐊᑎᑦᑎᓂᕐᒧᑦ, ᐊᓯᖏᓪᓗ, ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᖃᖅᑳᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᓂᖏᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᓲᑦ ᒪᕐᕉᖕᓄᑦ ᐊᕐᕌᒎᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ  ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕈᓐᓇᓲᖑᓪᓗᑎᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐱᔭᕇᖅᓯᓗᐊᓲᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒥᒃ ᒪᕐᕉᓐᓂᓪᓘᓐᓃᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᒥᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖅ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᓯᖏᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕆᐊᒃᑲᓐᓂᓚᐅᙱᓐᓂᕐᒥᖕᓂᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᓄᑦ.

2004-ngutillugu, Maanituuva gavamanga asijjiilauqsimavuq Kivallirmi Nunalingni Silattuqsarvinganik silattuqsarvirjuaruqtitaulluni uangnami. Silattuqsarvirjuaq imannapalungnit 1,800−nit ilinniaqtiqutilik marruungnik silattuqsarvingingni (Taampsan ammalu Paas). Amisut ilinniagaksangit innait ilinniakkannirningingnut ilinniagaksaqaluasuut, sanajulirinirmut, ammalu marruungnik arraaguungnik ilinniariiqtut nalunaikkutaqtaagaksanit, pingasunut arraagunut ilinniariirutit nalunaikkutaqtaarutinik ilinniagaksaqaurillutillu kisutuinnarnut sanannguaqtulirinirmullu, nangminiqutiqarnirmut, ammalu nunalingni pivalliatittinirmut, asingillu, ammaluttauq ukiuqtaqtumi ammalu nunaqaqqaaqsimajut ilinniaqtauningit ilinniagaksausuut marruungnut arraaguungnut ilinniariiqtut nalunaikkutaqtaarunnasuungullutit. Ilinniaqtiit pijariiqsiluasuut atausirmik marruunnilluunniik ilinniaqtamingnik Silattuqsarvirjuaq Ukiuqtaqtumi asingingnut ilinniariakkannilaunnginnirmingnik silattuqsarvirjuarnut.

12-ᖑᖕᒪᑕ “ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᓂᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕖᑦ” ᒥᑭᓐᓂᖅᓴᓂᑦ ᓄᓇᓕᖕᓂ ᐊᔾᔨᒌᙱᑦᑐᕈᓘᔭᕐᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖃᖅᑎᑦᑎᓲᑦ, ᖃᑦᑏᓐᓇᐅᓪᓗᑎᑦ ᐃᓕᑕᕆᔭᐅᓯᒪᔪᑦ ᐱᓕᕆᐊᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᐋᓐᓂᐊᖅᑕᐃᓕᒪᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐃᓄᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓴᓇᔪᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ ᐊᒥᓱᑦ ᐊᔾᔨᒌᙱᑦᑐᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᖏᓐᓇᕋᒃᓴᑦ ᓲᕐᓗᒃ ᖃᕆᑕᐅᔭᓕᕆᓂᕐᒧᑦ, ᑯᕇ ᐊᓪᓚᐃᑦ ᐅᖃᐅᓯᖓᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᖅ, ᐋᓐᓂᖅᑐᓄᑦ ᑲᒪᔾᔪᑏᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᐅᐊᑦᑎᔩᑦ ᓇᓄᕐᓂᑦ. ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᓂᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖏᖕᓂ 1,381−ᖑᔪᑦ ᐊᑎᓕᐅᖅᓯᒪᓚᐅᖅᓯᒪᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᐅᓪᓗᑎᑦ 2018−ᖑᑎᓪᓗᒍ.

12-ngungmata “avittuqsimajunit silattuqsarviit” mikinniqsanit nunalingni ajjigiinngitturuluujarnit ilinniagaksaqaqtittisuut, qattiinnaullutit ilitarijausimajut piliriat ilinniagaksat ilinniaqtit suurluk aanniaqtailimajulirinirmut, inulirinirmut, ammalu sanajulirinirmut, ammaluttauq amisut ajjigiinngittut ilinniaqtaunginnaraksat suurluk qaritaujalirinirmut, Kurii Allait uqausingangnik ilinniarniq, aanniqtunut kamajjutiit, ammalu uattijiit nanurnit. Avittuqsimajunit silattuqsarvingingni 1,381−ngujut atiliuqsimalauqsimajut silattuqsarvingmut ilinniaqtiullutit 2018−ngutillugu.


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

         Ikiaqqivinga Silattuqsarvirjuangat Ukiuqtaqtumi

         2019 Qanuqtuuruti Parnautingat silattuqsarvirjuangata ukiuqtaqtup


 

ᓄᓇᕕᒃ Nunavik

ᓄᓇᕕᒃ ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᐅᖓᑖᓃᒐᓚᒃᑐᓂᑦ 13,000, 90%-ᐸᓗᐃᑦ ᐃᓅᓪᓗᑎᑦ, 14-ᓂᑦ ᓄᓇᓕᒻᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ. ᑰᔾᔪᐊᖅ ᐊᐃᓛᖑᕗᖅ, ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᑦ 2,400 ᐃᓄᖃᖅᖢᓂ. ᑕᒪᐃᓐᓂ ᐃᓄᐃᑦ ᐊᒥᓲᓂᖏᖕᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 15-ᓂᑦ ᐅᖓᑖᓄᓪᓗ, ᐊᕝᕙᖏᑕ ᐊᕝᕙᒃᑲᓐᓂᖏᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᓂᖃᐅᖅᐳᑦ.

Nunavik inuqarmat ungataaniigalaktunit 13,000, 90%-paluit Inuullutit, 14-nit nunalimmiutaullutit. Kuujjuaq ailaanguvuq, imannapalungnit 2,400 inuqaqłuni. Tamainni inuit amisuuningingt ukiuliit 15-nit ungataanullu, avvangita avvakkanningit silattuqsarvingmi ilinniaqsimaniqauqput.

ᑲᑎᕕᒃ ᐃᓕᓴᕐᓂᓕᕆᓂᖅ, ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᑦ ᓄᓇᕕᖕᒥ, ᐋᖅᑭᒃᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ 1975-ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᔭᐃᒻᔅ ᕙᐃᒥᓗ ᑯᐸᑭ ᑕᕐᕋᖓᓂᓗ ᐊᖏᕈᑎᖓᑎᒍᑦ. 1978−ᒥᓂᑦ, ᑲᑎᕕᒃ ᐃᓕᓴᕐᓂᓕᕆᓂᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐱᔨᑦᑎᕋᖅᑎᑑᑦᓯᒪᕗᑦ ᓄᓇᕕᒻᒥᐅᑕᐅᔪᓄᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᔭᕆᐊᓖᑦ ᐋᖅᑭᓱᖅᑕᐅᓯᒪᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕖᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᑎᑕᐅᓲᑦ ᑕᒪᐃᓐᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᓕᒫᕐᓂ 14-ᓂᑦ ᓄᓇᕕᖕᒥ ᓄᓇᓕᐅᔪᓂᑦ, ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ ᐅᖃᐅᓯᓪᓗᐊᑕᕆᔭᐅᖅᑳᖅᖢᓂ ᐊᒻᒪᓗ ᐅᐃᕖ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᓪᓗᓈᑎᑐᑦ ᐅᖃᐅᓯᕆᔭᐅᒃᑲᓐᓂᕐᓗᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᓲᖑᓪᓗᑎᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓕᕆᔨᒃᑯᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᑦ  ᐊᐅᓚᑦᑎᓲᑦ 17−ᓂᑦ ᒥᑭᔫᑕᐅᓂᖅᓴᓂᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᒦᑦᑐᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᓂ ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ 5-ᓂᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ.

Kativik ilisarniliriniq, ilinniaqtulirinirmut katimajingit nunavingmi, aaqqiktaulauqsimavut 1975-ngutillugu, jaims vaimilu kupaki tarranganilu angirutingatigut. 1978−minit, kativik ilisarniliriniq ilinniaqtulirinirmut pijittiraqtituutsimavut nunavimmiutaujunut. Ilinniaqtaujarialiit aaqqisuqtausimasuut ilinniaviit katimajingingnut ilinniagaksautitausuut tamainni ilinniarvilimaarni 14-nit nunavingmi nunaliujunit, inuktitut uqausilluatarijauqqaaqłuni ammalu uivii ammalu qallunaatitut uqausirijaukkannirluni ilinniaqtausuungullutit. Ilinniaqtulirijikkut katimajingit aulattisuut 17−nit mikijuutauniqsanit ammalu quttiniqpaamiittunit ilinniarvini ammaluttauq 5-nit innait ilinniarvingingni.

ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖃᙱᑦᑐᑦ ᓄᓇᕕᖕᒥ. ᑲᑎᕕᒃ ᐃᓕᓴᕐᓂᓕᕆᓂᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᐊᖅᑐᓄᑦ ᐃᑲᔪᖅᑐᐃᓲᑦ (ᐊᑐᖅᑕᐅᓲᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᑮᓇᐅᔭᖅᑎᒍᑦ) ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓄᑦ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᐊᖅᐸᑦᑐᑦ ᓄᓇᕕᑉ ᓯᓚᑖᓄᑦ.  2015-16−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᑮᓇᐅᔭᖃᖅᑎᑦᑎᓚᐅᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᑲᔪᖅᖢᑎᑦ 127−ᖑᔪᓂᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᐊᖅᓯᒪᔪᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓂᑦ. ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᐊᕐᕌᒎᖕᓂᒃ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓕᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕐᓂᖏᖕᓂᒃ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑦᑎᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᓂᑦ ᑭᓱᓕᕆᔨᐅᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓄᑦ 12-ᖑᔪᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ, ᐱᓗᐊᖅᑐᒥᒃ ᑰᔾᔪᐊᕐᒥ ᐃᓄᔾᔪᐊᕐᒥᓗ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᓄᑦ 2015-16-ᒥ, 420−ᐅᔪᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᐅᓚᐅᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᑭᓱᓕᕆᔨᐅᒧᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ.

Silattuqsarvirjuaqanngittut nunavingmi. Kativik ilisarniliriniq silattuqsarviliaqtunut ikajuqtuisuut (atuqtausuunut ammalu kiinaujaqtigut) ilinniaqtinut avittuqsimajumi silattuqsarviliaqpattut nunavip silataanut. 2015-16−ngutillugu, kiinaujaqaqtittilauqsimajut ikajuqłutit 127−ngujunit silattuqsarviliaqsimajunit ilinniaqtinit. Marruungnik arraaguungnik akuniutigijuq iliniariiqtut nalunaikkutaqtaarningingnik atuinnaumatittisuut ilinniagaksaujunit kisulirijiunirmut ilinniaqtunut 12-ngujunit ilinniagaksanit, piluaqtumik kuujjuarmi inujjuarmilu ilinniagaksaujunut 2015-16-mi, 420−ujut inuit innait ilinniaqtiulauqsimajut ilinniaqłutit ammalu kisulirijiumunirmut ilinniaqłutit.


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

         Ikiaqqivinga Kativik Ilisarniliriniq, ilinniaqtulirijikkut katimajingit Nunavingmut.

  • ᐃᑭᐊᖅᑭᕕᖓ ᓄᓇᕕᒃ ᓯᕗᓂᑦᓴᕗᑦ, ᐃᓄᖕᓄᑦ ᓄᓇᕕᒻᒦᙶᖅᑐᓄᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒧᑦ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖓ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᖃᐅᔨᓴᓲᑦ ᓄᓇᕐᔪᐊᕐᒥ ᐅᓪᓗᒥᓕᓴᐅᔪᑦ ᐱᔾᔪᑎᖏᖕᓂᒃ ᐃᓄᐃᑦ ᑕᐅᑦᑐᖏᑦ ᒪᓕᖦᖢᒋᑦ.

         Ikiaqqivinga Nunavik Sivunitsavut, inungnut Nunavimmiinngaaqtunut atausirmut arraagumut silattuqsarvingmi ilinniaqtunut ilinniagaksanga ilinniaqtiit qaujisasuut nunarjuarmi ullumilisaujut pijjutingingnik inuit tauttungit maliłługit.


 

ᓄᓇᕕᒃ Nunavik

ᓄᓇᕕᒃ ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᐅᖓᑖᓃᒐᓚᒃᑐᓂᑦ 13,000, 90%-ᐸᓗᐃᑦ ᐃᓅᓪᓗᑎᑦ, 14-ᓂᑦ ᓄᓇᓕᒻᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ. ᑰᔾᔪᐊᖅ ᐊᐃᓛᖑᕗᖅ, ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᑦ 2,400 ᐃᓄᖃᖅᖢᓂ. ᑕᒪᐃᓐᓂ ᐃᓄᐃᑦ ᐊᒥᓲᓂᖏᖕᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 15-ᓂᑦ ᐅᖓᑖᓄᓪᓗ, ᐊᕝᕙᖏᑕ ᐊᕝᕙᒃᑲᓐᓂᖏᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᓂᖃᐅᖅᐳᑦ.

Nunavik inuqarmat ungataaniigalaktunit 13,000, 90%-paluit Inuullutit, 14-nit nunalimmiutaullutit. Kuujjuaq ailaanguvuq, imannapalungnit 2,400 inuqaqłuni. Tamainni inuit amisuuningingt ukiuliit 15-nit ungataanullu, avvangita avvakkanningit silattuqsarvingmi ilinniaqsimaniqauqput.

ᑲᑎᕕᒃ ᐃᓕᓴᕐᓂᓕᕆᓂᖅ, ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᑦ ᓄᓇᕕᖕᒥ, ᐋᖅᑭᒃᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ 1975-ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᔭᐃᒻᔅ ᕙᐃᒥᓗ ᑯᐸᑭ ᑕᕐᕋᖓᓂᓗ ᐊᖏᕈᑎᖓᑎᒍᑦ. 1978−ᒥᓂᑦ, ᑲᑎᕕᒃ ᐃᓕᓴᕐᓂᓕᕆᓂᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐱᔨᑦᑎᕋᖅᑎᑑᑦᓯᒪᕗᑦ ᓄᓇᕕᒻᒥᐅᑕᐅᔪᓄᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᔭᕆᐊᓖᑦ ᐋᖅᑭᓱᖅᑕᐅᓯᒪᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕖᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᑎᑕᐅᓲᑦ ᑕᒪᐃᓐᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᓕᒫᕐᓂ 14-ᓂᑦ ᓄᓇᕕᖕᒥ ᓄᓇᓕᐅᔪᓂᑦ, ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ ᐅᖃᐅᓯᓪᓗᐊᑕᕆᔭᐅᖅᑳᖅᖢᓂ ᐊᒻᒪᓗ ᐅᐃᕖ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᓪᓗᓈᑎᑐᑦ ᐅᖃᐅᓯᕆᔭᐅᒃᑲᓐᓂᕐᓗᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᓲᖑᓪᓗᑎᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓕᕆᔨᒃᑯᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᑦ  ᐊᐅᓚᑦᑎᓲᑦ 17−ᓂᑦ ᒥᑭᔫᑕᐅᓂᖅᓴᓂᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᒦᑦᑐᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᓂ ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ 5-ᓂᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ.

Kativik ilisarniliriniq, ilinniaqtulirinirmut katimajingit nunavingmi, aaqqiktaulauqsimavut 1975-ngutillugu, jaims vaimilu kupaki tarranganilu angirutingatigut. 1978−minit, kativik ilisarniliriniq ilinniaqtulirinirmut pijittiraqtituutsimavut nunavimmiutaujunut. Ilinniaqtaujarialiit aaqqisuqtausimasuut ilinniaviit katimajingingnut ilinniagaksautitausuut tamainni ilinniarvilimaarni 14-nit nunavingmi nunaliujunit, inuktitut uqausilluatarijauqqaaqłuni ammalu uivii ammalu qallunaatitut uqausirijaukkannirluni ilinniaqtausuungullutit. Ilinniaqtulirijikkut katimajingit aulattisuut 17−nit mikijuutauniqsanit ammalu quttiniqpaamiittunit ilinniarvini ammaluttauq 5-nit innait ilinniarvingingni.

ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖃᙱᑦᑐᑦ ᓄᓇᕕᖕᒥ. ᑲᑎᕕᒃ ᐃᓕᓴᕐᓂᓕᕆᓂᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᐊᖅᑐᓄᑦ ᐃᑲᔪᖅᑐᐃᓲᑦ (ᐊᑐᖅᑕᐅᓲᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᑮᓇᐅᔭᖅᑎᒍᑦ) ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓄᑦ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᐊᖅᐸᑦᑐᑦ ᓄᓇᕕᑉ ᓯᓚᑖᓄᑦ.  2015-16−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᑮᓇᐅᔭᖃᖅᑎᑦᑎᓚᐅᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᑲᔪᖅᖢᑎᑦ 127−ᖑᔪᓂᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᐊᖅᓯᒪᔪᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓂᑦ. ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᐊᕐᕌᒎᖕᓂᒃ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓕᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕐᓂᖏᖕᓂᒃ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑦᑎᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᓂᑦ ᑭᓱᓕᕆᔨᐅᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓄᑦ 12-ᖑᔪᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ, ᐱᓗᐊᖅᑐᒥᒃ ᑰᔾᔪᐊᕐᒥ ᐃᓄᔾᔪᐊᕐᒥᓗ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᓄᑦ 2015-16-ᒥ, 420−ᐅᔪᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᐅᓚᐅᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᑭᓱᓕᕆᔨᐅᒧᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ.

Silattuqsarvirjuaqanngittut nunavingmi. Kativik ilisarniliriniq silattuqsarviliaqtunut ikajuqtuisuut (atuqtausuunut ammalu kiinaujaqtigut) ilinniaqtinut avittuqsimajumi silattuqsarviliaqpattut nunavip silataanut. 2015-16−ngutillugu, kiinaujaqaqtittilauqsimajut ikajuqłutit 127−ngujunit silattuqsarviliaqsimajunit ilinniaqtinit. Marruungnik arraaguungnik akuniutigijuq iliniariiqtut nalunaikkutaqtaarningingnik atuinnaumatittisuut ilinniagaksaujunit kisulirijiunirmut ilinniaqtunut 12-ngujunit ilinniagaksanit, piluaqtumik kuujjuarmi inujjuarmilu ilinniagaksaujunut 2015-16-mi, 420−ujut inuit innait ilinniaqtiulauqsimajut ilinniaqłutit ammalu kisulirijiumunirmut ilinniaqłutit.


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

         Ikiaqqivinga Kativik Ilisarniliriniq, ilinniaqtulirijikkut katimajingit Nunavingmut.

  • ᐃᑭᐊᖅᑭᕕᖓ ᓄᓇᕕᒃ ᓯᕗᓂᑦᓴᕗᑦ, ᐃᓄᖕᓄᑦ ᓄᓇᕕᒻᒦᙶᖅᑐᓄᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒧᑦ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖓ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᖃᐅᔨᓴᓲᑦ ᓄᓇᕐᔪᐊᕐᒥ ᐅᓪᓗᒥᓕᓴᐅᔪᑦ ᐱᔾᔪᑎᖏᖕᓂᒃ ᐃᓄᐃᑦ ᑕᐅᑦᑐᖏᑦ ᒪᓕᖦᖢᒋᑦ.

         Ikiaqqivinga Nunavik Sivunitsavut, inungnut Nunavimmiinngaaqtunut atausirmut arraagumut silattuqsarvingmi ilinniaqtunut ilinniagaksanga ilinniaqtiit qaujisasuut nunarjuarmi ullumilisaujut pijjutingingnik inuit tauttungit maliłługit.


 

ᓄᓇᕕᒃ Nunavik

ᓄᓇᕕᒃ ᐃᓄᖃᕐᒪᑦ ᐅᖓᑖᓃᒐᓚᒃᑐᓂᑦ 13,000, 90%-ᐸᓗᐃᑦ ᐃᓅᓪᓗᑎᑦ, 14-ᓂᑦ ᓄᓇᓕᒻᒥᐅᑕᐅᓪᓗᑎᑦ. ᑰᔾᔪᐊᖅ ᐊᐃᓛᖑᕗᖅ, ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᖕᓂᑦ 2,400 ᐃᓄᖃᖅᖢᓂ. ᑕᒪᐃᓐᓂ ᐃᓄᐃᑦ ᐊᒥᓲᓂᖏᖕᑦ ᐅᑭᐅᓖᑦ 15-ᓂᑦ ᐅᖓᑖᓄᓪᓗ, ᐊᕝᕙᖏᑕ ᐊᕝᕙᒃᑲᓐᓂᖏᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᓯᒪᓂᖃᐅᖅᐳᑦ.

Nunavik inuqarmat ungataaniigalaktunit 13,000, 90%-paluit Inuullutit, 14-nit nunalimmiutaullutit. Kuujjuaq ailaanguvuq, imannapalungnit 2,400 inuqaqłuni. Tamainni inuit amisuuningingt ukiuliit 15-nit ungataanullu, avvangita avvakkanningit silattuqsarvingmi ilinniaqsimaniqauqput.

ᑲᑎᕕᒃ ᐃᓕᓴᕐᓂᓕᕆᓂᖅ, ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᑦ ᓄᓇᕕᖕᒥ, ᐋᖅᑭᒃᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ 1975-ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᔭᐃᒻᔅ ᕙᐃᒥᓗ ᑯᐸᑭ ᑕᕐᕋᖓᓂᓗ ᐊᖏᕈᑎᖓᑎᒍᑦ. 1978−ᒥᓂᑦ, ᑲᑎᕕᒃ ᐃᓕᓴᕐᓂᓕᕆᓂᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐱᔨᑦᑎᕋᖅᑎᑑᑦᓯᒪᕗᑦ ᓄᓇᕕᒻᒥᐅᑕᐅᔪᓄᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᔭᕆᐊᓖᑦ ᐋᖅᑭᓱᖅᑕᐅᓯᒪᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕖᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᖕᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᑎᑕᐅᓲᑦ ᑕᒪᐃᓐᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᓕᒫᕐᓂ 14-ᓂᑦ ᓄᓇᕕᖕᒥ ᓄᓇᓕᐅᔪᓂᑦ, ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ ᐅᖃᐅᓯᓪᓗᐊᑕᕆᔭᐅᖅᑳᖅᖢᓂ ᐊᒻᒪᓗ ᐅᐃᕖ ᐊᒻᒪᓗ ᖃᓪᓗᓈᑎᑐᑦ ᐅᖃᐅᓯᕆᔭᐅᒃᑲᓐᓂᕐᓗᓂ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᓲᖑᓪᓗᑎᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓕᕆᔨᒃᑯᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᑦ  ᐊᐅᓚᑦᑎᓲᑦ 17−ᓂᑦ ᒥᑭᔫᑕᐅᓂᖅᓴᓂᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᒦᑦᑐᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᓂ ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ 5-ᓂᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᖏᖕᓂ.

Kativik ilisarniliriniq, ilinniaqtulirinirmut katimajingit nunavingmi, aaqqiktaulauqsimavut 1975-ngutillugu, jaims vaimilu kupaki tarranganilu angirutingatigut. 1978−minit, kativik ilisarniliriniq ilinniaqtulirinirmut pijittiraqtituutsimavut nunavimmiutaujunut. Ilinniaqtaujarialiit aaqqisuqtausimasuut ilinniaviit katimajingingnut ilinniagaksautitausuut tamainni ilinniarvilimaarni 14-nit nunavingmi nunaliujunit, inuktitut uqausilluatarijauqqaaqłuni ammalu uivii ammalu qallunaatitut uqausirijaukkannirluni ilinniaqtausuungullutit. Ilinniaqtulirijikkut katimajingit aulattisuut 17−nit mikijuutauniqsanit ammalu quttiniqpaamiittunit ilinniarvini ammaluttauq 5-nit innait ilinniarvingingni.

ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖃᙱᑦᑐᑦ ᓄᓇᕕᖕᒥ. ᑲᑎᕕᒃ ᐃᓕᓴᕐᓂᓕᕆᓂᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᐊᖅᑐᓄᑦ ᐃᑲᔪᖅᑐᐃᓲᑦ (ᐊᑐᖅᑕᐅᓲᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᑮᓇᐅᔭᖅᑎᒍᑦ) ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓄᑦ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᐊᖅᐸᑦᑐᑦ ᓄᓇᕕᑉ ᓯᓚᑖᓄᑦ.  2015-16−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᑮᓇᐅᔭᖃᖅᑎᑦᑎᓚᐅᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᑲᔪᖅᖢᑎᑦ 127−ᖑᔪᓂᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᓕᐊᖅᓯᒪᔪᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᓂᑦ. ᒪᕐᕉᖕᓂᒃ ᐊᕐᕌᒎᖕᓂᒃ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓕᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖅᑖᕐᓂᖏᖕᓂᒃ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑦᑎᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᓂᑦ ᑭᓱᓕᕆᔨᐅᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓄᑦ 12-ᖑᔪᓂᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ, ᐱᓗᐊᖅᑐᒥᒃ ᑰᔾᔪᐊᕐᒥ ᐃᓄᔾᔪᐊᕐᒥᓗ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᓄᑦ 2015-16-ᒥ, 420−ᐅᔪᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑎᐅᓚᐅᖅᓯᒪᔪᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᑭᓱᓕᕆᔨᐅᒧᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᖢᑎᑦ.

Silattuqsarvirjuaqanngittut nunavingmi. Kativik ilisarniliriniq silattuqsarviliaqtunut ikajuqtuisuut (atuqtausuunut ammalu kiinaujaqtigut) ilinniaqtinut avittuqsimajumi silattuqsarviliaqpattut nunavip silataanut. 2015-16−ngutillugu, kiinaujaqaqtittilauqsimajut ikajuqłutit 127−ngujunit silattuqsarviliaqsimajunit ilinniaqtinit. Marruungnik arraaguungnik akuniutigijuq iliniariiqtut nalunaikkutaqtaarningingnik atuinnaumatittisuut ilinniagaksaujunit kisulirijiunirmut ilinniaqtunut 12-ngujunit ilinniagaksanit, piluaqtumik kuujjuarmi inujjuarmilu ilinniagaksaujunut 2015-16-mi, 420−ujut inuit innait ilinniaqtiulauqsimajut ilinniaqłutit ammalu kisulirijiumunirmut ilinniaqłutit.


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

         Ikiaqqivinga Kativik Ilisarniliriniq, ilinniaqtulirijikkut katimajingit Nunavingmut.

  • ᐃᑭᐊᖅᑭᕕᖓ ᓄᓇᕕᒃ ᓯᕗᓂᑦᓴᕗᑦ, ᐃᓄᖕᓄᑦ ᓄᓇᕕᒻᒦᙶᖅᑐᓄᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒧᑦ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑐᓄᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᖓ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᖃᐅᔨᓴᓲᑦ ᓄᓇᕐᔪᐊᕐᒥ ᐅᓪᓗᒥᓕᓴᐅᔪᑦ ᐱᔾᔪᑎᖏᖕᓂᒃ ᐃᓄᐃᑦ ᑕᐅᑦᑐᖏᑦ ᒪᓕᖦᖢᒋᑦ.

         Ikiaqqivinga Nunavik Sivunitsavut, inungnut Nunavimmiinngaaqtunut atausirmut arraagumut silattuqsarvingmi ilinniaqtunut ilinniagaksanga ilinniaqtiit qaujisasuut nunarjuarmi ullumilisaujut pijjutingingnik inuit tauttungit maliłługit.


 

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ Nunatsiavut

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᐃᓄᖃᖅᐳᖅ ᐅᖓᑖᓃᑦᑐᓂᑦ 2,500. ᐊᒥᓲᓂᖅᓴᐃᑦ ᐃᓄᖏᑦ ᐃᓄᓪᓚᑦᑖᖑᓂᕋᖅᑐᑦ. 2005−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᓛᕙᑐᐊᕆ ᐃᓄᐃᑦ ᓄᓇᑖᕐᓂᖏᖕᓄᑦ ᐊᖏᕈᑎ ᐊᑎᓕᐅᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᓛᕙᑐᐊᕆᒥ ᐃᓄᖏᖕᓄᑦ, ᑲᓇᑕᒥ ᒐᕙᒪᑐᖃᒃᑯᓐᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓂᐅᕙᐅᓐᓛᓐ ᐊᒻᒪᓗ ᓛᕙᑐᐊᕆ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ. ᑕᒪᓐᓇ ᐋᖅᑮᓂᖃᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᒻᒥ. ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖓ ᐊᖏᓂᓕᒃ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᓐᓂᒃ 15,800 ᑭᑉᐹᕆᒃᑐᑦ ᑭᓛᒥᑐᔅ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖃᙱᑦᑐᖅ ᐊᐅᓚᑕᐅᔪᒥᒃ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ, ᑭᓯᐊᓂᓕ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖃᖅᐳᖅ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᓂᒃ, ᓛᕙᑐᐊᕆᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ, ᕼᐊᐱ ᕚᓕ ᒎᔅ ᕙᐃᒥ. ᔪᓚᐃ 2020-ᐅᑎᓪᓗᒍ, ᓄᑖᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᒃ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᒻᒪᓗ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᑉ ᓂᒋᖅᐸᓯᖓᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᓂ ᐋᖅᑭᓱᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᓛᕙᑐᐊᕆ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᓂᒃ; ᓄᑖᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᒃ ᐋᖅᑭᒃᓱᐃᕙᓪᓕᐊᔪᖅ ᐱᖓᓱᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᒥᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᑕᕆᔭᐅᔾᔪᑎᑖᕋᔭᕐᓗᑎᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᑦ, ᒪᕐᕉᒃ ᐊᕐᕌᒎᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖏᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖏᑦ, ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᑉ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᖓᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᒃ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᒻᒪᓗ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᑉ ᓂᒋᖅᐸᓯᖓᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᑦ ᐋᖅᑭᓱᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᐱᓕᓂᕆᖃᑎᒌᖦᖢᑎᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᑦ, ᐃᓐᓄ ᐊᓪᓚᐃᑦ ᑲᑐᔾᔨᖃᑎᒌᖏᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᑐᖃᕗᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᑲᑎᒪᔨᖏᑦ ᐊᐅᓚᑦᑎᖃᓯᐅᔾᔨᔪᑦ.

Nunatsiavut inuqaqpuq ungataaniittunit 2,500. Amisuuniqsait Inungit inullattaanguniraqtut. 2005−ngutillugu, laavatuari Inuit Nunataarningingnut Angiruti atiliuqtaulauqsimavuq Laavatuarimi Inungingnut, Kanatami Gavamatuqakkunnut ammalu Niuvaunlaan ammalu Laavatuari Gavamangingnut. Tamanna aaqqiiniqalauqsimavuq Nunatsiavummi. Avittuqsimaninga anginilik imannapalunnik 15,800 kippaariktut kilaamitus. Silattuqsarviqanngittuq aulataujumik Nunatsiavut Gavamangingnut, kisianili avittuqsimaniqaqpuq Mimuarijul Silattuqsarvirjuanganik, Laavatuarimi silattuqsarvik, ᕼapi Vaali Guus Vaimi. Julai 2020-utillugu, nutaaq ilinniarvik ukiuqtaqtumi ammalu ukiuqtaqtup nigiqpasinganik ilinniagaksat Mimuarijul Silattuqsarvirjuangani aaqqisuqtaulauqsimavuq Laavatuari Silattuqsarvinganik; nutaaq Ilinniarvik aaqqiksuivalliajuq pingasunut arraagunut akuniutigijuq ilinniagaksamik silattuqsarvirjuarmi ilitarijaujjutitaarajarlutit ammalu silattuqsarvirjuarmi nalunaikkutat, marruuk arraaguuk ilinniariiqtut nalunaikkutangit ammalu arraagumut atausirmut ilinniariiqtut nalunaikkutangit, ammaluttauq silattuqsarvirjuap quttiniqpaanganik ilinniagaksanit. Ilinniarvik Ukiuqtaqtumi ammalu Ukiuqtaqtup Nigiqpasinganik ilinniagaksaujut aaqqisuqtaulauqsimavuq piliniriqatigiiłłutit Nunatsiavut Gavamangit, Innu Allait Katujjiqatigiingit, ammalu Nunatuqavut, ammalu Silattuqsarvirjuarmi Katimajingit aulattiqasiujjijut.

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᑦ ᐅᐊᑦᑎᐊᕈ ᐱᓕᕆᖃᑎᖃᖃᑦᑕᖅᓯᒪᓂᑰᒋᕗᑦ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑦᑎᓪᓗᑎᑦ. ᐆᑦᑑᑎᒋᓪᓗᒍ, ᖁᓖᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐱᔭᕇᖅᓯᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᑕᓪᓕᒪᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓄᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᒥᒃ, ᐊᑕᐅᓯᐊᖅ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᓪᓗᓂ ᐱᓕᕆᖃᑎᒌᒍᑕᐅᔪᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᖕᓄᑦ; ᐅᐊᑦᑎᐊᕈᓗ, ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᐱᓕᕆᖃᑎᖃᓚᐅᖅᓯᒪᒋᕗᑦ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ−ᒃᑯᓐᓂᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᐃᓄᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᒥᒃ.

Nunatsiavut Gavamangit uattiaru piliriqatiqaqattaqsimanikuugivut Mimuarijul Silattuqsarvirjuangangnik ilinniagaksanit atuinnaumatittillutit. uuttuutigillugu, quliit ilinniaqtiit pijariiqsilauqsimavut tallimanut arraagunut akuniutigijuq Inuit Ilinniarnilirinirmut Ilinniagaksamik, atausiaq atuinnaumatitaulauqsimalluni piliriqatigiigutaujuq Nunatsiavut Gavamangingnut ammalu Mimuarijul Silattuqsarvingangnut; uattiarulu, Nunatsiavut piliriqatiqalauqsimagivut Mimuarijul−kkunnit Inuit Inulirinirmut Silattuqsarvirjuarmi Ilinniagaksamik.

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᑦ ᐊᑭᓖᓲᖑᕗᑦ ᐊᒥᓱᓂᑦ ᐊᑭᓕᕆᐊᖃᓲᕐᓂᑦ ᑐᕌᖓᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ ᐃᓄᖕᓄᑦ ᐊᑎᓕᐅᖅᑕᐅᖃᑕᐅᓯᒪᔪᓄᑦ ᓄᓇᑖᕈᑎᒧᑦ, ᐊᑭᓕᐅᑕᐅᓲᑦ ᐅᑯᐊ ᐃᓯᕈᑏᑦ, ᐃᓅᔾᔪᑏᑦ, ᐊᐅᓪᓚᕈᑏᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᐅᖃᓕᒫᒐᑦ/ᓱᓇᒃᑯᑖᑦ ᐊᑐᖅᑕᐅᔭᕆᐊᖃᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓗᓂ. ᐊᐅᓚᑦᑎᓲᖑᖕᒥᔪᑦ ᐱᓕᕆᐊᕐᒥᒃ ᑕᐃᔭᐅᔪᖅ ᐃᓄᐃᑦ ᐊᖅᑯᓯᐅᖅᑕᐅᓂᖏᑦ ᐊᐅᓚᑦᑎᔪᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᓲᖑᔪᓄᑦ ᐊᑭᓕᐅᑕᐅᖁᓪᓗᒋᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐱᓕᒻᒪᒃᓴᖅᑐᓄᑦ ᐃᖅᑲᓇᐃᔮᕐᓄᑦ ᐊᑭᓕᕆᐊᓕᖏᑦ ᐊᑭᓕᖅᓱᐃᔾᔪᑕᐅᖁᓪᓗᒋᑦ.

Nunatsiavut Gavamangit akiliisuunguvut amisunit akiliriaqasuurnit turaangajut silattuqsarvingmi ilinniagaksanit inungnut atiliuqtauqatausimajunut nunataarutimut, akiliutausuut ukua isirutiit, inuujjutiit, aullarutiit, ammalu uqalimaagat/sunakkutaat atuqtaujariaqasuut ilinniarluni. Aulattisuungungmijut piliriarmik taijaujuq Inuit Aqqusiuqtauningit aulattijut innait ilinniaqtausuungujunut akiliutauqullugit ammalu pilimmaksaqtunut iqqanaijaarnut akilirialingit akiliqsuijjutauqullugit.

 


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

        Ikiaqqivinga ilinniarvik ukiuqtaqtumi ukiuqtaqtup nigiqpasinganik ilinniaqtausuut ammalu Laavatuarimi Silattuqsarvik.

        Ikiaqqivinga Ilinniarnilirijikkut Pilirivvingat ammalu Pivalliajuliriniq Nunatsiavut Gavamangingni.


 

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ Nunatsiavut

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᐃᓄᖃᖅᐳᖅ ᐅᖓᑖᓃᑦᑐᓂᑦ 2,500. ᐊᒥᓲᓂᖅᓴᐃᑦ ᐃᓄᖏᑦ ᐃᓄᓪᓚᑦᑖᖑᓂᕋᖅᑐᑦ. 2005−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᓛᕙᑐᐊᕆ ᐃᓄᐃᑦ ᓄᓇᑖᕐᓂᖏᖕᓄᑦ ᐊᖏᕈᑎ ᐊᑎᓕᐅᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᓛᕙᑐᐊᕆᒥ ᐃᓄᖏᖕᓄᑦ, ᑲᓇᑕᒥ ᒐᕙᒪᑐᖃᒃᑯᓐᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓂᐅᕙᐅᓐᓛᓐ ᐊᒻᒪᓗ ᓛᕙᑐᐊᕆ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ. ᑕᒪᓐᓇ ᐋᖅᑮᓂᖃᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᒻᒥ. ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖓ ᐊᖏᓂᓕᒃ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᓐᓂᒃ 15,800 ᑭᑉᐹᕆᒃᑐᑦ ᑭᓛᒥᑐᔅ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖃᙱᑦᑐᖅ ᐊᐅᓚᑕᐅᔪᒥᒃ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ, ᑭᓯᐊᓂᓕ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖃᖅᐳᖅ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᓂᒃ, ᓛᕙᑐᐊᕆᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ, ᕼᐊᐱ ᕚᓕ ᒎᔅ ᕙᐃᒥ. ᔪᓚᐃ 2020-ᐅᑎᓪᓗᒍ, ᓄᑖᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᒃ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᒻᒪᓗ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᑉ ᓂᒋᖅᐸᓯᖓᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᓂ ᐋᖅᑭᓱᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᓛᕙᑐᐊᕆ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᓂᒃ; ᓄᑖᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᒃ ᐋᖅᑭᒃᓱᐃᕙᓪᓕᐊᔪᖅ ᐱᖓᓱᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᒥᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᑕᕆᔭᐅᔾᔪᑎᑖᕋᔭᕐᓗᑎᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᑦ, ᒪᕐᕉᒃ ᐊᕐᕌᒎᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖏᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖏᑦ, ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᑉ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᖓᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᒃ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᒻᒪᓗ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᑉ ᓂᒋᖅᐸᓯᖓᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᑦ ᐋᖅᑭᓱᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᐱᓕᓂᕆᖃᑎᒌᖦᖢᑎᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᑦ, ᐃᓐᓄ ᐊᓪᓚᐃᑦ ᑲᑐᔾᔨᖃᑎᒌᖏᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᑐᖃᕗᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᑲᑎᒪᔨᖏᑦ ᐊᐅᓚᑦᑎᖃᓯᐅᔾᔨᔪᑦ.

Nunatsiavut inuqaqpuq ungataaniittunit 2,500. Amisuuniqsait Inungit inullattaanguniraqtut. 2005−ngutillugu, laavatuari Inuit Nunataarningingnut Angiruti atiliuqtaulauqsimavuq Laavatuarimi Inungingnut, Kanatami Gavamatuqakkunnut ammalu Niuvaunlaan ammalu Laavatuari Gavamangingnut. Tamanna aaqqiiniqalauqsimavuq Nunatsiavummi. Avittuqsimaninga anginilik imannapalunnik 15,800 kippaariktut kilaamitus. Silattuqsarviqanngittuq aulataujumik Nunatsiavut Gavamangingnut, kisianili avittuqsimaniqaqpuq Mimuarijul Silattuqsarvirjuanganik, Laavatuarimi silattuqsarvik, ᕼapi Vaali Guus Vaimi. Julai 2020-utillugu, nutaaq ilinniarvik ukiuqtaqtumi ammalu ukiuqtaqtup nigiqpasinganik ilinniagaksat Mimuarijul Silattuqsarvirjuangani aaqqisuqtaulauqsimavuq Laavatuari Silattuqsarvinganik; nutaaq Ilinniarvik aaqqiksuivalliajuq pingasunut arraagunut akuniutigijuq ilinniagaksamik silattuqsarvirjuarmi ilitarijaujjutitaarajarlutit ammalu silattuqsarvirjuarmi nalunaikkutat, marruuk arraaguuk ilinniariiqtut nalunaikkutangit ammalu arraagumut atausirmut ilinniariiqtut nalunaikkutangit, ammaluttauq silattuqsarvirjuap quttiniqpaanganik ilinniagaksanit. Ilinniarvik Ukiuqtaqtumi ammalu Ukiuqtaqtup Nigiqpasinganik ilinniagaksaujut aaqqisuqtaulauqsimavuq piliniriqatigiiłłutit Nunatsiavut Gavamangit, Innu Allait Katujjiqatigiingit, ammalu Nunatuqavut, ammalu Silattuqsarvirjuarmi Katimajingit aulattiqasiujjijut.

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᑦ ᐅᐊᑦᑎᐊᕈ ᐱᓕᕆᖃᑎᖃᖃᑦᑕᖅᓯᒪᓂᑰᒋᕗᑦ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑦᑎᓪᓗᑎᑦ. ᐆᑦᑑᑎᒋᓪᓗᒍ, ᖁᓖᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐱᔭᕇᖅᓯᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᑕᓪᓕᒪᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓄᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᒥᒃ, ᐊᑕᐅᓯᐊᖅ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᓪᓗᓂ ᐱᓕᕆᖃᑎᒌᒍᑕᐅᔪᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᖕᓄᑦ; ᐅᐊᑦᑎᐊᕈᓗ, ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᐱᓕᕆᖃᑎᖃᓚᐅᖅᓯᒪᒋᕗᑦ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ−ᒃᑯᓐᓂᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᐃᓄᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᒥᒃ.

Nunatsiavut Gavamangit uattiaru piliriqatiqaqattaqsimanikuugivut Mimuarijul Silattuqsarvirjuangangnik ilinniagaksanit atuinnaumatittillutit. uuttuutigillugu, quliit ilinniaqtiit pijariiqsilauqsimavut tallimanut arraagunut akuniutigijuq Inuit Ilinniarnilirinirmut Ilinniagaksamik, atausiaq atuinnaumatitaulauqsimalluni piliriqatigiigutaujuq Nunatsiavut Gavamangingnut ammalu Mimuarijul Silattuqsarvingangnut; uattiarulu, Nunatsiavut piliriqatiqalauqsimagivut Mimuarijul−kkunnit Inuit Inulirinirmut Silattuqsarvirjuarmi Ilinniagaksamik.

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᑦ ᐊᑭᓖᓲᖑᕗᑦ ᐊᒥᓱᓂᑦ ᐊᑭᓕᕆᐊᖃᓲᕐᓂᑦ ᑐᕌᖓᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ ᐃᓄᖕᓄᑦ ᐊᑎᓕᐅᖅᑕᐅᖃᑕᐅᓯᒪᔪᓄᑦ ᓄᓇᑖᕈᑎᒧᑦ, ᐊᑭᓕᐅᑕᐅᓲᑦ ᐅᑯᐊ ᐃᓯᕈᑏᑦ, ᐃᓅᔾᔪᑏᑦ, ᐊᐅᓪᓚᕈᑏᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᐅᖃᓕᒫᒐᑦ/ᓱᓇᒃᑯᑖᑦ ᐊᑐᖅᑕᐅᔭᕆᐊᖃᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓗᓂ. ᐊᐅᓚᑦᑎᓲᖑᖕᒥᔪᑦ ᐱᓕᕆᐊᕐᒥᒃ ᑕᐃᔭᐅᔪᖅ ᐃᓄᐃᑦ ᐊᖅᑯᓯᐅᖅᑕᐅᓂᖏᑦ ᐊᐅᓚᑦᑎᔪᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᓲᖑᔪᓄᑦ ᐊᑭᓕᐅᑕᐅᖁᓪᓗᒋᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐱᓕᒻᒪᒃᓴᖅᑐᓄᑦ ᐃᖅᑲᓇᐃᔮᕐᓄᑦ ᐊᑭᓕᕆᐊᓕᖏᑦ ᐊᑭᓕᖅᓱᐃᔾᔪᑕᐅᖁᓪᓗᒋᑦ.

Nunatsiavut Gavamangit akiliisuunguvut amisunit akiliriaqasuurnit turaangajut silattuqsarvingmi ilinniagaksanit inungnut atiliuqtauqatausimajunut nunataarutimut, akiliutausuut ukua isirutiit, inuujjutiit, aullarutiit, ammalu uqalimaagat/sunakkutaat atuqtaujariaqasuut ilinniarluni. Aulattisuungungmijut piliriarmik taijaujuq Inuit Aqqusiuqtauningit aulattijut innait ilinniaqtausuungujunut akiliutauqullugit ammalu pilimmaksaqtunut iqqanaijaarnut akilirialingit akiliqsuijjutauqullugit.

 


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

        Ikiaqqivinga ilinniarvik ukiuqtaqtumi ukiuqtaqtup nigiqpasinganik ilinniaqtausuut ammalu Laavatuarimi Silattuqsarvik.

        Ikiaqqivinga Ilinniarnilirijikkut Pilirivvingat ammalu Pivalliajuliriniq Nunatsiavut Gavamangingni.


 

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ Nunatsiavut

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᐃᓄᖃᖅᐳᖅ ᐅᖓᑖᓃᑦᑐᓂᑦ 2,500. ᐊᒥᓲᓂᖅᓴᐃᑦ ᐃᓄᖏᑦ ᐃᓄᓪᓚᑦᑖᖑᓂᕋᖅᑐᑦ. 2005−ᖑᑎᓪᓗᒍ, ᓛᕙᑐᐊᕆ ᐃᓄᐃᑦ ᓄᓇᑖᕐᓂᖏᖕᓄᑦ ᐊᖏᕈᑎ ᐊᑎᓕᐅᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᓛᕙᑐᐊᕆᒥ ᐃᓄᖏᖕᓄᑦ, ᑲᓇᑕᒥ ᒐᕙᒪᑐᖃᒃᑯᓐᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓂᐅᕙᐅᓐᓛᓐ ᐊᒻᒪᓗ ᓛᕙᑐᐊᕆ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ. ᑕᒪᓐᓇ ᐋᖅᑮᓂᖃᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᒻᒥ. ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖓ ᐊᖏᓂᓕᒃ ᐃᒪᓐᓇᐸᓗᓐᓂᒃ 15,800 ᑭᑉᐹᕆᒃᑐᑦ ᑭᓛᒥᑐᔅ. ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖃᙱᑦᑐᖅ ᐊᐅᓚᑕᐅᔪᒥᒃ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ, ᑭᓯᐊᓂᓕ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᓂᖃᖅᐳᖅ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᓂᒃ, ᓛᕙᑐᐊᕆᒥ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᒃ, ᕼᐊᐱ ᕚᓕ ᒎᔅ ᕙᐃᒥ. ᔪᓚᐃ 2020-ᐅᑎᓪᓗᒍ, ᓄᑖᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᒃ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᒻᒪᓗ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᑉ ᓂᒋᖅᐸᓯᖓᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᑦ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᓂ ᐋᖅᑭᓱᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᓛᕙᑐᐊᕆ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᓂᒃ; ᓄᑖᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᒃ ᐋᖅᑭᒃᓱᐃᕙᓪᓕᐊᔪᖅ ᐱᖓᓱᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᒥᒃ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᑕᕆᔭᐅᔾᔪᑎᑖᕋᔭᕐᓗᑎᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᑦ, ᒪᕐᕉᒃ ᐊᕐᕌᒎᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖏᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐊᕐᕌᒍᒧᑦ ᐊᑕᐅᓯᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕇᖅᑐᑦ ᓇᓗᓇᐃᒃᑯᑕᖏᑦ, ᐊᒻᒪᓗᑦᑕᐅᖅ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᑉ ᖁᑦᑎᓂᖅᐹᖓᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ. ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᕕᒃ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᒥ ᐊᒻᒪᓗ ᐅᑭᐅᖅᑕᖅᑐᑉ ᓂᒋᖅᐸᓯᖓᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᐅᔪᑦ ᐋᖅᑭᓱᖅᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᕗᖅ ᐱᓕᓂᕆᖃᑎᒌᖦᖢᑎᑦ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᑦ, ᐃᓐᓄ ᐊᓪᓚᐃᑦ ᑲᑐᔾᔨᖃᑎᒌᖏᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓄᓇᑐᖃᕗᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᑲᑎᒪᔨᖏᑦ ᐊᐅᓚᑦᑎᖃᓯᐅᔾᔨᔪᑦ.

Nunatsiavut inuqaqpuq ungataaniittunit 2,500. Amisuuniqsait Inungit inullattaanguniraqtut. 2005−ngutillugu, laavatuari Inuit Nunataarningingnut Angiruti atiliuqtaulauqsimavuq Laavatuarimi Inungingnut, Kanatami Gavamatuqakkunnut ammalu Niuvaunlaan ammalu Laavatuari Gavamangingnut. Tamanna aaqqiiniqalauqsimavuq Nunatsiavummi. Avittuqsimaninga anginilik imannapalunnik 15,800 kippaariktut kilaamitus. Silattuqsarviqanngittuq aulataujumik Nunatsiavut Gavamangingnut, kisianili avittuqsimaniqaqpuq Mimuarijul Silattuqsarvirjuanganik, Laavatuarimi silattuqsarvik, ᕼapi Vaali Guus Vaimi. Julai 2020-utillugu, nutaaq ilinniarvik ukiuqtaqtumi ammalu ukiuqtaqtup nigiqpasinganik ilinniagaksat Mimuarijul Silattuqsarvirjuangani aaqqisuqtaulauqsimavuq Laavatuari Silattuqsarvinganik; nutaaq Ilinniarvik aaqqiksuivalliajuq pingasunut arraagunut akuniutigijuq ilinniagaksamik silattuqsarvirjuarmi ilitarijaujjutitaarajarlutit ammalu silattuqsarvirjuarmi nalunaikkutat, marruuk arraaguuk ilinniariiqtut nalunaikkutangit ammalu arraagumut atausirmut ilinniariiqtut nalunaikkutangit, ammaluttauq silattuqsarvirjuap quttiniqpaanganik ilinniagaksanit. Ilinniarvik Ukiuqtaqtumi ammalu Ukiuqtaqtup Nigiqpasinganik ilinniagaksaujut aaqqisuqtaulauqsimavuq piliniriqatigiiłłutit Nunatsiavut Gavamangit, Innu Allait Katujjiqatigiingit, ammalu Nunatuqavut, ammalu Silattuqsarvirjuarmi Katimajingit aulattiqasiujjijut.

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᑦ ᐅᐊᑦᑎᐊᕈ ᐱᓕᕆᖃᑎᖃᖃᑦᑕᖅᓯᒪᓂᑰᒋᕗᑦ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᖓᖕᓂᒃ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑦᑎᓪᓗᑎᑦ. ᐆᑦᑑᑎᒋᓪᓗᒍ, ᖁᓖᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑏᑦ ᐱᔭᕇᖅᓯᓚᐅᖅᓯᒪᕗᑦ ᑕᓪᓕᒪᓄᑦ ᐊᕐᕌᒍᓄᑦ ᐊᑯᓂᐅᑎᒋᔪᖅ ᐃᓄᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓂᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᒥᒃ, ᐊᑕᐅᓯᐊᖅ ᐊᑐᐃᓐᓇᐅᒪᑎᑕᐅᓚᐅᖅᓯᒪᓪᓗᓂ ᐱᓕᕆᖃᑎᒌᒍᑕᐅᔪᖅ ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᖕᓄᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖓᖕᓄᑦ; ᐅᐊᑦᑎᐊᕈᓗ, ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᐱᓕᕆᖃᑎᖃᓚᐅᖅᓯᒪᒋᕗᑦ ᒥᒧᐊᕆᔪᓪ−ᒃᑯᓐᓂᑦ ᐃᓄᐃᑦ ᐃᓄᓕᕆᓂᕐᒧᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᕐᔪᐊᕐᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᒥᒃ.

Nunatsiavut Gavamangit uattiaru piliriqatiqaqattaqsimanikuugivut Mimuarijul Silattuqsarvirjuangangnik ilinniagaksanit atuinnaumatittillutit. uuttuutigillugu, quliit ilinniaqtiit pijariiqsilauqsimavut tallimanut arraagunut akuniutigijuq Inuit Ilinniarnilirinirmut Ilinniagaksamik, atausiaq atuinnaumatitaulauqsimalluni piliriqatigiigutaujuq Nunatsiavut Gavamangingnut ammalu Mimuarijul Silattuqsarvingangnut; uattiarulu, Nunatsiavut piliriqatiqalauqsimagivut Mimuarijul−kkunnit Inuit Inulirinirmut Silattuqsarvirjuarmi Ilinniagaksamik.

ᓄᓇᑦᓯᐊᕗᑦ ᒐᕙᒪᖏᑦ ᐊᑭᓖᓲᖑᕗᑦ ᐊᒥᓱᓂᑦ ᐊᑭᓕᕆᐊᖃᓲᕐᓂᑦ ᑐᕌᖓᔪᑦ ᓯᓚᑦᑐᖅᓴᕐᕕᖕᒥ ᐃᓕᓐᓂᐊᒐᒃᓴᓂᑦ ᐃᓄᖕᓄᑦ ᐊᑎᓕᐅᖅᑕᐅᖃᑕᐅᓯᒪᔪᓄᑦ ᓄᓇᑖᕈᑎᒧᑦ, ᐊᑭᓕᐅᑕᐅᓲᑦ ᐅᑯᐊ ᐃᓯᕈᑏᑦ, ᐃᓅᔾᔪᑏᑦ, ᐊᐅᓪᓚᕈᑏᑦ, ᐊᒻᒪᓗ ᐅᖃᓕᒫᒐᑦ/ᓱᓇᒃᑯᑖᑦ ᐊᑐᖅᑕᐅᔭᕆᐊᖃᓲᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᕐᓗᓂ. ᐊᐅᓚᑦᑎᓲᖑᖕᒥᔪᑦ ᐱᓕᕆᐊᕐᒥᒃ ᑕᐃᔭᐅᔪᖅ ᐃᓄᐃᑦ ᐊᖅᑯᓯᐅᖅᑕᐅᓂᖏᑦ ᐊᐅᓚᑦᑎᔪᑦ ᐃᓐᓇᐃᑦ ᐃᓕᓐᓂᐊᖅᑕᐅᓲᖑᔪᓄᑦ ᐊᑭᓕᐅᑕᐅᖁᓪᓗᒋᑦ ᐊᒻᒪᓗ ᐱᓕᒻᒪᒃᓴᖅᑐᓄᑦ ᐃᖅᑲᓇᐃᔮᕐᓄᑦ ᐊᑭᓕᕆᐊᓕᖏᑦ ᐊᑭᓕᖅᓱᐃᔾᔪᑕᐅᖁᓪᓗᒋᑦ.

Nunatsiavut Gavamangit akiliisuunguvut amisunit akiliriaqasuurnit turaangajut silattuqsarvingmi ilinniagaksanit inungnut atiliuqtauqatausimajunut nunataarutimut, akiliutausuut ukua isirutiit, inuujjutiit, aullarutiit, ammalu uqalimaagat/sunakkutaat atuqtaujariaqasuut ilinniarluni. Aulattisuungungmijut piliriarmik taijaujuq Inuit Aqqusiuqtauningit aulattijut innait ilinniaqtausuungujunut akiliutauqullugit ammalu pilimmaksaqtunut iqqanaijaarnut akilirialingit akiliqsuijjutauqullugit.

 


ᐃᑲᔫᑎᖃᑦᑎᐊᕈᓐᓇᖅᑐᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕐᕕᐅᓗᑎᑦ ᑲᓱᖅᑕᕈᑏᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ:

Ikajuutiqattiarunnaqtut tukisigiarviulutit kasuqtarutiit qaritaujakkut:

        Ikiaqqivinga ilinniarvik ukiuqtaqtumi ukiuqtaqtup nigiqpasinganik ilinniaqtausuut ammalu Laavatuarimi Silattuqsarvik.

        Ikiaqqivinga Ilinniarnilirijikkut Pilirivvingat ammalu Pivalliajuliriniq Nunatsiavut Gavamangingni.


 

ᐊᑎᓕᐅᕐᓗᑎᑦ Atiliurlutit:
ᓴᒃᑯᑕᐅᓂᖏᑦ ᑐᑭᓯᒋᐊᕈᑏᑦ Sakkutauningit tukisigiarutiit:

ᐃᓄᒃᑎᒍᑦ ᑲᑎᒪᑎᑦᑎᓂᖃᕈᒪᒐᑦᑕ ᑕᒫᓂ ᐊᕕᑦᑐᖅᓯᒪᔪᒥ. ᐊᔪᕐᓇᕐᓂᐊᕈᓂ, ᐅᕝᕙᓘᓐᓃᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ ᑲᑎᒪᖃᑕᐅᖔᕈᒪᒍᕕᑦ, ᐋᖅᑮᓂᐅᓴᕗᒍᑦ ᐅᐸᓗᖓᐃᔭᐃᓪᓗᑕ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑯᑦ ᐃᓚᐅᖃᑕᐅᑎᑦᑎᓂᕐᒧᑦ ᐃᓄᖕᓂᒃ ᑲᑎᒪᓂᕐᒥᒃ.
Inuktigut katimatittiniqarumagatta tamaani avittuqsimajumi Ajurnarniaruni, uvvaluunniit qaritaujakkut katimaqataungaarumaguvit, aaqqiiniusavugut upalungaijailluta qaritaujakkut ilauqatautittinirmut inungnik katimanirmik.

ᖃᓄᐃᑦᑐᑐᐃᓐᓇᐃᑦ ᐅᖃᖅᑕᐅᔪᑦ ᐃᓄᓕᒫᑦ ᑲᑎᒪᑎᑕᐅᑎᓪᓗᒋᑦ, ᐃᓄᒃᑎᒎᒐᓗᐊᕈᓂᓘᓐᓃᑦ ᖃᕆᑕᐅᔭᒃᑰᕋᓗᐊᕈᑎᓪᓘᓐᓃᑦ ᑲᑎᒪᓂᐅᔪᓂᑦ, ᐊᑐᖅᑕᐅᔪᓐᓇᕋᔭᖅᑐᑦ ᐱᓕᕆᐊᒃᓴᖃᖅᑎᑕᐅᔪᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᖕᓄᑦ ᑎᑎᕋᖅᑕᐅᓗᑎᑦ. ᑲᑎᒪᓃᑦ ᓂᐱᓕᐅᖅᑕᐅᒐᔭᕐᒪᑕ ᐃᑲᔪᖅᑕᐅᖁᓪᓗᒋᑦ ᐱᓕᕆᐊᒃᓴᖃᖅᑎᑕᐅᔪᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᑦ ᖃᐅᔨᒪᓇᑦᑎᖃᕋᔭᕐᒪᑦ ᖃᓄᖅ ᐃᓄᐃᑦ ᐅᖃᓪᓚᑦᑖᖅᓯᒪᔭᖏᑦ ᓂᐱᓕᐅᖅᓯᒪᑦᑎᐊᕐᓂᐊᕐᒪᑕ. ᓂᐱᓕᐊᕆᔭᐅᔪᓪᓗ ᐅᕝᕙᓘᓐᓃᑦ ᑕᕐᕆᔮᒃᓴᓕᐊᕆᔭᐅᓯᒪᔪᑦ ᐃᓄᖕᓄᑦ ᑭᒃᑯᑐᐃᓐᓇᕐᓄᑦ ᐅᖃᓕᒫᕋᒃᓴᐅᑎᑕᐅᔪᓐᓇᖅᐳᑦ ᑕᑯᕋᕐᓈᖅᑎᑕᐅᓕᖅᑎᑕᐅᓗᑎᓪᓘᓐᓃᑦ ᑖᒃᑯᓄᖓ ᐱᓕᕆᐊᖃᖅᑎᑕᐅᔪᑦ ᑲᑎᒪᔨᖏᖕᓄᑦ. ᐊᑐᖁᔨᓐᓂᙱᒃᑯᕕᑦ ᓂᐱᓕᐅᖅᓯᒪᔪᓂᑦ ᐅᕝᕙᓘᓐᓃᑦ ᑕᕐᕆᔮᒃᓴᓕᐊᕆᔭᐅᓯᒪᔪᓂᑦ ᐅᖃᐅᓯᕐᓂᑦ ᐃᓗᓕᖃᐅᖅᑐᓂᑦ, ᐊᓪᓕᕐᒥ ᓇᓗᓇᐃᕐᓗᒍ.
Qanuittutuinnait uqaqtaujut inulimaat katimatitautillugit, inuktiguugaluaruniluunniit qaritaujakkuuraluarutilluunniit katimaniujunit, atuqtaujunnarajaqtut Piliriaksaqaqtitaujut Katimajingingnut titiraqtaulutit Katimaniit nipiliuqtaugajarmata ikajuqtauqullugit Piliriaksaqaqtitaujut Katimajingit qaujimanattiqarajarmat qanuq inuit uqallattaaqsimajangit nipiliuqsimattiarniarmata Nipiliarijaujullu uvvaluunniit tarrijaaksaliarijausimajut inungnut kikkutuinnarnut uqalimaaraksautitaujunnaqput takurarnaaqtitauliqtitaulutilluunniit taakkununga piliriaqaqtitaujut katimajingingnut Atuqujinninngikkuvit nipiliuqsimajunit uvvaluunniit tarrijaaksaliarijausimajunit uqausirnit iluliqauqtunit, allirmi nalunairlugu.

CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.